keskiviikko 8. elokuuta 2018

661. Akateeminen törmäys 180808

Suomessakin tärähtelee. Järistyksemme liittyvät lähinnä Atlantin levenemiseen. Pohjois-Amerikan ja Euraasian laatta erkaantuvat Atlantin keskiselänteellä noin kynnenkasvun verran vuodessa. (Timo Paukku: ”Maa järisee ennustamatta”, Tiede 9/2018)
Tämä on tieteellinen tosiasia. 
Mutta kukaan ei osaa sanoa varmuudella, milloin ja missä seuraavan kerran tärähtää. Järkytys tulee iltajunassa, vaikka sen äänet kiirivät tämän päivän maailmassa valon nopeudella ympäri maapallon. Siitä pitää nykyinen tietotekniikka kyllä huolen.
Akateemisessakin maailmassa tieto törmäyksistä kulkee nykyisin vikkelämmin kuin siihen aikaan, kun Johannes Kepler (1751-1630) sai selville, ettei aurinko kiertänytkään maapalloa, vaan maa kiersi aurinkoa. Se oli järisyttävä uutinen.
Tuorein akateeminen törmäys on hyttysen ininää sen rinnalla, mutta siitä huolimatta Viljo Vähänen kuuli sen ilkeän räsähdyksen korvissaan vain muutama päivä sitten.
Fysiikka ja kasvatustiede törmäsivät vastakkain Suomen Ateenassa, kun Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori haastoi fysiikan professorin, opinahjon rehtorin, julkiseen väittelyyn.
Vaadin, että hallitus tutkii rehtorin menettelyn, ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin rehtorin virheellisen menettelyn johdosta ja varmistaa, että selvitysprosessi toteutetaan tähän mennessä tapahtuneista oikeudenloukkauksista huolimatta laillisesti ja oikeudenmukaisesti (”Homovastaisista kirjoituksista syytetty professori kantelee nyt Jyväskylän yliopiston rehtorin toiminnasta”, Helsingin Sanomat 7.8.2018) 
Asiaan ehti jo tarttua ärhäkkäästi blogissaan Timo Vihavainen, joka toimi vuosina 2002-2017 Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina (ks. ”Jyväskylän mielensäpahoittajat ja hämärämiehet”, 7.8.2018)  
Viljo aloitti, kun helleaalto palasi Ryssänkärkeen jo heti aamutuimaan ja aurinko helotti pilvettömältä taivaalta.
”Tämä näyttää kahden oppiaineen, fysiikan ja kasvatustieteen, törmäykseltä, mutta on itse asiassa aivan muuta. Timo Vihavainen on mielestäni lähempänä totuutta, kun hän puhuu Ulrich von Hutteniin (1488-1523) viitaten opillisesta vaarallisuudesta. Sellainen voi piileksiä mitä erilaisimmissa akateemisissa sokkeloissa. Siitä tässä törmäyksessä on ilmiselvästi kysymys. Siis eräänlaisesta uskonpuhdistustaistelusta.”
Totuus ja sen tinkimätön etsiminen haittaavat aina joitakin hämäriä pyrkimyksiä eikä ole suinkaan itsestään selvää, että kaikki haluaisivat tietää totuuden.
- Tuo on aika kova väite, sain sanotuksi ennen kuin Viljo jatkoi analyysiaan mielensäpahoittajista. – Ehtivätköhän he ja heidän esimiehensä edes lukea kunnolla kiistellyn tekstin, vai laukoivatko he vain lonkalta?
”Sitä minäkin jäin ihmettelemään, koska pidin kastatustieteilijän tekstiä huolellisesti laadittuna ja hyvin perusteltuna. Kriitikoiden vasta-argumentit jäivät puuttumaan. Niille olisi tekstistä kyllä löytynyt perusteita. Johtopäätökset olivat hätiköityjä, kiivaita ja kaunaisia. Sellainenhan on hyvin tyypillistä uskonsodille!”
”Tässä törmäävät vastakkain erilaiset, perustavaa laatua olevat uskon ja uskonnollisuuden periaatteet. Niiden jalkoihin jäävät tieteelliset argumentit. Vanha viisaus, ettei uskonasioista voi asiaperustein väitellä, tulee jälleen pintaan.”
”Koti, uskonto ja isänmaa ovat ennenkin repineet ideologisen kentän riekaleiksi. Instituutioina perhe, puolue ja valtio ovat käyneet kautta vuosisatojen ankaraa taistelua keskenään. Kysymys on perimmältään siitä, kenellä tai millä on valtaa ja voimaa toteuttaa ihanteitaan käytännössä.”
”Tällä kertaa kasvatustieteilijä paljastaa varsin avoimesti omat korttinsa koskien mm. pedofiilien (tai pedofilian) tietolähteitä ja tekee niistä omia johtopäätöksiään koskien nuorten ja vanhempienkin seksuaalista käyttäytymistä.”
”Ne olisivat ehkä tulleet selkeämmin ymmärretyiksi, jos hän olisi perustellut ne oman, kristillisen vakaumuksensa pohjalta, koska juuri se näyttää olevan koko törmäyksen ydin.”
”Silloin olisi helpompaa myös hyväksyä se, että niistä voidaan olla aidosti ja avoimesti täysin eri mieltä.”
”Rauhanomaisesti!”
Terveisiä Ryssänkärjestä. Toivottavasti Suomen Ateenassa ei sytytetä noitarovioita.  













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti