Viljo
Vähänen ei juuri koskaan halua puhua edellisestä elämästään. Hän on kyllä
sanonut, ettei se mikään tabu ole, mutta että hän mieluummin elää tätä päivää
kuin eilistä, ja niihän on tapahtunutkin. Tavallisesti.
Tänään
hän teki kuitenkin poikkeuksen ja alkoi kertoa siitä, kuinka hän käveli eräänä
syyskuun aamuna, vuonna 1851 Brooklynissä, New Yorkissa Elias Howen vieressä,
kun tämä oli viemässä paikalliseen patenttitoimistoon keksintöään, josta oli
tuleva maailmankuulu ja jonka vakiintunutta versiota me kannamme edelleenkin päällämme
lähes joka päivä.
Interesting!
”Elias
oli jo silloin saanut patentin ompelukoneelleen, mutta eihän me siinä vaiheessa
tietenkään aavistettu, että hakasten ja nappien sijasta alettaisiin joskus
valmistaa koneellisesti vetoketjuja. Idea oli kuitenkin Eliaksen ja sille hän
oli menossa hakemaan patenttia. Ja sai sen. Nyt sinunkin sepaluksesi pysyy
kiinni Eliaksen patentilla.”
Viljo
innostui kertomaan vetoketjun historiaa ja sitä, kuinka hänen kaverinsa ideaa
kehiteltiin eteenpäin ja kuinka uusille versioille jouduttiin hakemaan uusia
patentteja.
”Whitcomb Judson toi markkinoille parannetun version, joka
esiteltiin Chicagon maailmannäyttelyssä vuonna 1893. Aluksi vetoketjun hakaset
ommeltiin vaatteeseen yksi kerrallaan, mikä oli äärimmäisen hidasta, mutta
vuonna 1913 ruotsalainen Gideon Sundbäck patentoi edistyneemmän version, jossa
hakaset ommeltiin kahteen kangaspalaan, jotka taas ommeltiin kiinni vaatteeseen.
Vasta silloin vetoketju varsinaisesti ohitti napit ja hakaset.”
Jaksoin kuunnella sitkeästi Viljon
tarinaa, mutta arvelin, että tälläkin kertaa sillä tulisi olemaan jonkinlainen
kytkentä politiikkaan.
En erehtynyt.
Mutta siihenkin Viljo pääsi vasta
esitettyään kovin koukeroisen ja omaperäisen, vetoketjun etymologian.
”Otetaan käsitteet inflaatio ja devalvaatio. Niistähän puhutaan taas kiivaaseen sävyyn euromarkkinoilla. Ja Paavo Väyrynen
kiertää tästä päivästä lähtien viikon ajan Etelä-Suomen kaupungeissa
saarnaamassa Suomen jäsenyydestä euroalueessa ja keräämässä allekirjoituksia
kansalaisaloitteellensa. Presidenttikampanja on siis jälleen täydessä vauhdissa
…”
- Annetaan nyt Paavon kiertää
kaikessa rauhassa. Onhan hänellä hyvät esilämmittelijät, kun pääministeri,
ulkoministeri ja valtiovarainministeri pitävät tulta presidenttikattilan alla,
keskeytin Viljon, jotta hän pääsisi takaisin vetoketjutarinaansa ennen kuin
meidän pitäisi kääntyä takaisin Ryssänkärjestä.
”… niin siis inflaatio ja devalvaatio.
Kun irrotetaan molemmista sanoista etuliitteet, saadaan sana indev, joka ei merkitse mitään. Mutta
jos se luetaan takaperin, saadaan sana vedin
eli vetoketju. Ja kun ajatellaan
vetoketjun tehtävää, saadaan sanapari sulkija
& avaaja.”
Viljo innostui ja kaivoi taskustaan
muistilehtiönsä.
”Kaava on siis seuraavanlainen:
(in)flaatio & (dev)alvaatio = indev = vedin
= vetoketju = sulkija & avaaja.”
- Eli. Mihin puhuja siis pyrkii?
Ollaanko me siis jonkinlaisessa joko-tai tilanteessa? Joko suljetaan rahahanat
tai avataan? Joko jatketaan eurossa tai lähdetään omille teille?
”Yksinkertaista. Eikö niin? Mutta
tietysti vain teoriassa.”
Ja Viljo aloitti pitkän esitelmänsä inflaatiosta
ja devalvaatiosta.
”Rahan ostovoimastahan tässä on
kysymys. Inflaatio heikentää sitä ja devalvaatiolla sitä voidaan vahvistaa. Devalvaatio aiheuttaa inflaatiota, koska tuontitavaran hinnat nousevat. Seurauksena voi olla jatkuva
devalvaatio-inflaatio-kierre. Siitähän meilläkin on sodanjälkeisiltä vuosilta
ja vielä 1970- ja 1980-luvuiltakin hyviä ja huonoja kokemuksia riippuen siitä,
keneltä kysytään. Euroon liittymisen jälkeen tätä mahdollisuutta ei enää ole. Nyt
kiistellään siitä, onko tämä hyvä vai huono asia.”
”Yksin meidän on turha rimpuilla. On myös
turhaa jossitella sillä, että jos me olisimme Ruotsi, Norja tai Britannia. Me
olemme Suomi. Olemme nyt ja olimme silloin. Kreikkakaan me emme ole.”
”Soininvaaran kiviriippakin on vain akateemista sanaleikkiä – vähän samaan tapaan
kuin vetoketju!”
”Olemme mukana hevostenleikissä. Viisaita ajatuksia sinkoilee joka suunnasta,
mutta mieleeni tulee vain yksi vanha totuus. Köyhän pitää olla nöyrä. Sillä voi pysyä hengissä vaikeinakin
aikoina.”
- Onneksi vetoketjun saa kiinni ja auki omin
käsin. Ellei se satu olemaan selkäpuolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti