628. Kaksi murhenäytelmää 180330

Pitkäperjantai on kristikansalle suuren murheen muistopäivä. Se on ristiinnaulitsemisen päivä. Kristuksen kärsimysnäytelmä Via Crusis kokoaa uskovaiset yhteen. Paavi johtaa silloin soihtukulkueen Colosseumille. Se näytetään suorana televisiossa. Meillä näytelmä on siirretty perjantailta lauantaiksi. Ortodokseilla keskiyönristisaatto kirkkojen ympäri vastapäivään alkaa vasta pääsiäisyönä.

Tämän kaiken olimme Viljo Vähäsen kanssa tiedostaneet, kun kävelimme kirkkaassa iltapäivän auringossa kohti Ryssänkärkeä.

Emme olleet huomenna menossa katsomaan ekumeenista pääsiäisvaellusta Kaisaniemen puistosta Tuomiokirkon portaille, mutta Areenalta aioimme seurata tänä iltana paavin kulkuetta.

Ymmärsimme, että jopa miljardi ihmistä saattaisi olla eri puolilla maapalloa seuraamassa kaksituhatta vuotta vanhaa murhenäytelmää erilaisissa kristillisissä versioissa.

”Se on kuitenkin vain pieni osa siitä kymmenen miljardin ihmismassasta, joka samanaikaisesti seuraa herkeämättä toista murhenäytelmää paikallisessa sosiaalisessa mediassa.”

Viljo ei tahdo aina pysyä kirkollisissa karsinoissa, vaan hyppelee mieluusti aitojen yli.

Niin tälläkin kertaa.

Tänä aamuna, pitkäperjantaina, hän oli lukenut Katriina Pajarin ainekirjoituksen parhaillaan vyöryvästä, kiinalaisesta avioeronäytelmästä, ja siihen hän nyt takertui. (ks. Kiinassa avioeron saa nopeimmillaan päivässä – Maan kaikkien aikojen kohutuimpaan eroon liittyy salasuhde, elokuvatähtiä ja mystisiä kuolonkolareita)

”Eihän median paijaamien kyyhkyläisten avioliittodraamaa sopisi tietenkään verrata katolisen, luterilaisen ja ortodoksisen kirkon syvähenkiseen kärsimysnäytelmään, mutta kontrastit ovat aina kiehtoneet minua, vaikka ne eivät sopisikaan samaan raamiin.”

”Molemmissa näytelmissä on kysymys virallisen auktoriteetin tulkinnasta sen suhteen, mikä on soveliasta ja pyhää.”

”Läntisessä kulttuurissa päähenkilön ristiinnaulitseminen, hautaaminen ja kuolleista herääminen sisältävät voimakkaita tunnelatauksia, jotka yhdistävät eri kirkkokuntiin jakautuneita uskovaisia. Ne muodostavat pyhän tradition, jota kunnioitetaan yli rajojen. Niissä murhe ja ilo kohtaavat toisena. Se muodostaa uskon perustan.”

”Itäisessä kulttuurissa ei ole enää näkyvissä yhtä voimakasta ideologista liima-ainesta kuin lännessä, vaikka idässä kulttuurin juuret ulottunevat ajallisesti syvemmälleen kuin lännessä.”

”Pitkäperjantain kaltainen, uskonnollinen kärsimysnäytelmä Via crusis ei olisi mahdollista Kiinassa.”

”Suuri arvoitus ja paradoksi piileekin siinä, että yhden puolueen diktatuurimaassa, sosiaalinen media (siis länsimaisittainkin ajatellen aivan varsaiässä oleva, vahvasti uuteen teknologiaan sidottu ilmiö) on saanut niin paljon jalansijaa, että sen kiehunta näkyy nyt ympäri maailmaa.”

”Eihän se tietenkään vaaranna tai edes horjuta kommunistisen puolueen valta-asemaa. Sehän on selvä asia. Mutta onpahan vain himpun verran hilpeää nähdä, että tuollainen, lännestä lainattu, pikku temppu kuin yksi avioriita, saa ihmiset hereille.”-

Murhenäytelmä Kiinassa on tietysti pantava lainausmerkkeihin!

Lännessä Via Crusis on vakava ja arvostettu tosiasia!

627. Kaksi hahmotelmaa 180327

Viljo Vähänen ei selittänyt poissaoloaan sanallakaan. Sellainen ei kuulunut hänen tyyliinsä. Tiesin sen, enkä sen vuoksi kysellyt häneltä tälläkään kertaa mitään, kun hän soitti aikaisin aamulla ja sovimme tavanomaisesta kävelylenkistämme Ryssänkärkeen ja takaisin.

Läksimme liikkeelle vähän ennen kuin aurinko nousi kokonaan näkyville horisontin yläpuolelle. Oli tulossa kirkas pakkasaamu.

Arvelin, että Viljolla olisi mielessä jotakin yllättävää. Jotakin suurta. Niin oli tapahtunut ennenkin, kun hän palasi - ilman selityksiä - retkiltään.

En erehtynyt.

Viljo aloitti.

”Minulla on kaksi hahmotelmaa, viivapiirrosta.”

Mutta ei hän mitään paperia kaivanut esille, kuten ehdin jo epäillä. Mutta sen sijaan hän toivoi, etten keskeyttäisi enkä kommentoisi.

Näin sovittiin.

”Ensimmäinen on suurvaltapoliittinen. Toinen kotimainen.”

(1) ”Huhtikuussa 1982 Argentiina hyökkäsi Britannialle kuuluville Falklandin saarille yön pimeydessä. Tarkoitus oli yllättää britit maihinnousulla. Äkkiä levisi uutinen, että britit olivat antautuneet ja Britannia oli shokissa. Eikä tilannetta parantanut se, että BBC näytti kuvamateriaalia tuhansista Buenos Airesin kaduilla juhlivista argentiinalaisista. Parlamentti kutsuttiin pikaistuntoon. Kiihtyneiden poliitikkojen joukosta nousi tuolloin erittäin epäsuosittu pääministeri Margaret Thatcher ja jylisi, ettei tähän täysin perusteettomaan aggressioon liittynyt minkäänlaista oikeutusta, ei jälkeäkään laillisuudesta.”

”Katsoin Googlesta tarinan Falklandin sodasta. Sehän on sinulle tuttu enkä nyt aio tuhlata enempää aikaa siihen. 72 päivän sotimisen jälkeen saaret olivat jälleen brittien hallinnassa ja sota oli loppunut.”

”Margaret Thatcherin tähti nousi korkealle ja valaisi monen vuoden ajan brittitaivaan ja häikäisi jopa koko Euroopan. Etten sanoisi koko maailman.”

”Ja mitä me tästä opimme.”

Viljo Vähänen katsoi Viron suuntaan yli valkoisena hohtavan jääkentän. Ja piti pitkän tauon.

”Nyt - 36 vuotta myöhemmin - entisen KGB-vakoilijan ja tämän tyttären myrkyttäminen Lontoossa toisen maailmansodan jälkeen kehitetyllä, äärimmäisen vaarallisella ja sen vuoksi kansainvälisillä sopimuksilla kielletyllä taistelumyrkyllä, pelastaa jälleen brittien pääministerin kuilun partaalta.”

”Nämä tapahtumat eivät ole tietenkään yhteismitallisia, mutta niiden pohjalta voi tehdä joitakin suurvaltapoliittisia hahmotelmia.”

”Ensinnäkin. Länsi (EU ja Nato) on tiivistämässä rivejään. Se näkyy tällä hetkellä diplomaattien karkotuksina. Samalla -  hieman yllättäen - myös Donald Trumpin ristiriitaisessa ja syöksähtelevässä politiikassa alkaa näkyä ensimmäisiä merkkejä laajemmasta sisäisestä yhtenäisyydestä, mikä on ollut pahasti hakoteillä.”

”Toiseksi. Samalla se antaa mahdollisuuden Venäjälle vahvistaa entisestään sisäistä yhtenäisyyttään, joka on jo nyt saavuttanut, jopa ylittänyt, neuvostoajan tähtihetket”

”Kolmanneksi. Kiina on saanut viime vuosina täysin vapaasti varustautua sekä taloudellisesti että sotilaallisesti. Nyt sille kehitykselle halutaan panna jarruja päälle. Se saattaa kuitenkin olla jo myöhäistä, vaikka vauhti voi kyllä hiljentyä.”

”Ja lopuksi. Uusiksi geostrategiseksi kohteiksi ovat entistä selvemmin muodostumassa maapallon napavyöhykkeet sekä etelässä että pohjoisessa. Sen lisäksi uusi teknologia on tekemässä maapalloa ympäröivän ilmakehän ja sen ulkopuolella olevan avaruuden avoimeksi riista-alueeksi, jossa voittajaksi selviytyy - vanhaan villin lännen tyyliin – se, jonka käsi käy nopeimmin revolverin kahvaan kiinni.”

(Tiesin, että Viljo Vähäsen mielessä liikkui vielä vihoviimeinenkin ajatus siitä, että ollaan menossa kohti suurta sotaa, mutta hän jätti sen tällä kertaa sanomatta.)

(2) ”Helsingin kapinointi sote-uudistusta vastaan saattaa johtaa koko sisäpoliittisen hahmotelman umpikujaan. Ääriviivat hämärtyvät. Viivapiirroksesta tulee musta aurinko. Pormestarin huokaus, ettei tämä mene nyt sillä tavalla kuin sen 2010-luvun sivistysvaltiossa pitäisi mennä sisältää kyllä aika vahvan järjen siemenen.”

“Tämä sota on kestänyt jo vuosikymmeniä eikä sillä näytä olevan loppua.”

“Hahmotelma, jossa pitäisi näkyä samanaikaisesti kaksi suurta prinsiippiä (a) että koko maan on pidettävä asuttuna ja asumiskelpoisena ja (b) kaupungistuminen on hyvä asia, ei mahdu poliittiseen raamiin. Intohimot repivät sen riekaleiksi.”

“Tällä hetkellä näyttää jotenkin luonnottomalta, että yhden hajalleen räjähtäneen hallituspuolueen ministerit kiertävät maata ja maapalloa ikään kuin he istuisivat kansan hartioilla ja että heillä olisi kansa tuki.”

“Näinhän on vain äärimmäisen ahtaasti tulkitun perustuslain mukaisesti. Hallitus on selvinnyt kaikista luottamuslauseäänestyksistä voittajana.”

“Tässä on vielä se hämmentävä paradoksi, että pääministeri on hoitanut rootelinsa reippaasti ja raikkaasti omalla insinöörityylillään.”

“Kun esiin nousee ongelma, se ratkaistaan. Ja sillä siisti. Sitten siirrytään seuraavan ongelman kimppuun. Ja se ratkaistaan. Sitä ei perinteinen poliittinen koneisto tahdo millään sietää.”

“Siinä ei tunnu auttavan vanha viisaus, että karavaani kulkee, koirat haukkuvat tai että kun ajetaan lujaa, paskat tippuvat kärryiltä.”

626. Sirkkeli 180308

Lääketieteen ja kirurgian tohtori osti taannoin sirkkelin. Hän kokosi sen mielestään huolellisesti, mutta käynnistettäessä sirkkeli parkaisi pahasti ja sen terä alkoi pyöriä väärinpäin. Hän arveli ostaneensa sekundaa ja soitti tuohtuneena ystävälleen, joka alkoi nauraa ja kehotti tohtoria vaihtamaan napojen paikat. Hän oli tehnyt sirkkelin kytkennät väärässä järjestyksessä (ks.”Sipilää opastanut professori vertaa sote-uudistusta väärinpäin pyörivään sirkkeliin – kaikki meni metsään, kun keskusta ja kokoomus tekivät historiallisen kompromissin”, Teija Sutinen HS 8.3.2018)

Olimme antaneet Viljo Vähäsen kanssa sote-uudistuksen soljua sormiemme lomitse kuin ankeriaan, josta ei tahdo saada millään mitään otetta. Se kiemurtelee pois ja haluaa kaikin keinoin palata takaisin vapauteen, pois ihmiskäsien ahnaasta kuristuksesta.

Nyt emeritusprofessori Martti Kekomäen haastattelu pysähdytti meidät, kun olimme lähestymässä valkoiseen pakkaslumeen kietoutunutta Ryssänkärkeä.

Mehän olimme edellisellä kerralla puhuneet Elina Lepomäen raivoisasta sotaretkestä soteuudistusta vastaan ja arvelleet hänen lähteneen soitellen sotaan.

Nyt uskomme suomalaisen lainvalmistelun pyhyyteen ja oikeamielisyyteen oli alkanut horjua, kun eduskunta valmistuu tänään käsittelemään toista soteuudistuksen tukipilareista (Kokoomuksen) valinnanvapautta ja kun saman uudistuksen toinen tukipilari (Keskustan) maakuntauudistus horjuu epämääräisessä välitilassa, vaikka väliportaan ensimmäiset vaalit lähestyvät uhkaavaa vauhtia (ks. emeritaprofessori Eija Mäkisen selvitys valtion vastuusta eduskunnan säätämien lakien toimeenpanosta, valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutumisesta ja kansainvälisten velvoitteiden noudattamisesta, Valtioneuvoston viestintäosasto 7.3.2018)

Viljo aloitti.

”Nyt tarvittaisiin pöytäsirkkeli, jolla katkaistaisiin se napanuora, jonka varaan Keskusta ja Kokoomus ovat rakentaneet kompromissinsa. Ei siitä muutoin näytä mitään tulevan.”

- Se on totta. Edessä häämöttää vakava poliittinen kriisi. Umpikuja.

”Sitä vauhdittavat nyt gallupit. Ne johdattelevat keskustelua yhä kiihtyvällä vauhdilla hatarille harhapoluille.”

- Aivan. Eihän mielipidemittausten tarvitse pysyä sote-raameissa. Nyt ne heijastelevat jo paljon suurempia murheita. Koko poliittisen järjestelmämme uskottavuutta.

”Juuri tässä suhteessa kokeneiden professoreiden huoli tuntuu perustellulta – jopa järkyttävältä – samalla kun pääministerin tynnyrit alkavat kumista tyhjyyttään.”

- Yhden hallituspuoleen haihtuminen siniseksi usvaksi ei tilannetta ainakaan helpota.

”Sipilän valttikortit alkavat olla vähissä.”

- Yksi ässä hänellä on vielä hihassaan.”

Tästä olimme Viljon kanssa kaiken aikaa olleet täysin tietoisia. Perustuslain mukaan presidentti voi määrätä eduskunnan hajottamisen ja uusien vaalien järjestämisen vain valtioneuvoston esityksestä. Ei yksin. Nyt tarvitaan vielä yksi uusi poliittinen kompromissi Kokoomuksen ja Keskustan välillä.

Pääministeri voisi tällä kertaa antaa virka-autonsa ajaa perille saakka.

Se ei olisi vallankumous, mutta sisältäisi pakostakin joitakin radikaaleja muutoksia hallitusohjelmaan.

Sote-uudistuksen toimeenpano on (tilapäisesti) keskeytettävä ja maakuntavaaleja on lykättävä lokakuulta johonkin myöhempään, rauhallisempaan ajankohtaan.

”Siinä ei tarvita raastuvanoikeuden lykkäyspäätöksiä, kuten eräässä toisessa kohutapauksessa.”