5. Rannalta katsottuna
Rannalta katsottuna pieni meri näyttää yhtä laajalta ja loputtomalta kuin suuri. Maa katoaa silmistä. Jäljelle jää vain tyhjä horisontti.
Kun Lauttasaaresta katsoo etelään, Tallinnan suuntaan, vastarantaa ei näy. Ja kun Nizzasta katsoo etelään, Afrikan suuntaan, rannikko näyttää jäävän yhtä kauas. Todellinen ero on kuitenkin valtava.
Suomenlahti on tunnetusti vilkas kulkuväylä sekä itä-länsi että etelä-pohjoinen suunnissa. Geopoliittisestikin sitä voidaan pitää merkittävänä. Senkin halki on kulkenut ainakin yksi maailmanpoliittinen raja. Mutta Välimeri on kokonaan toista luokkaa. Sen kulttuuri- ja sotahistoria jättävät pienen, pohjoisen lahdenpoukaman moninkertaisesti varjoonsa.
Suomesta katsottuna Viro ja koko Baltia elävät juuri nyt rauhasia aikoja. Ranskasta katsottuna koko Afrikan pohjoisrannikko on liekeissä. Tunisiasta tammikuun puolivälissä, näennäisen rauhallisesti alkanut, kuohunta on levinnyt koko alueelle ja saanut yhä väkivaltaisempia muotoja. Mitään takarajaa ei enää ole näkyvissä. Päinvastoin. Kaikki "palomuurit" (Egypti, Libya) ovat murtuneet. Nyt pelätään, että vaikutukset alkavat näkyä myös Euroopan puolella.
Euroopan ulkoministerit yrittävät epätoivoisesti saada otetta tilanteesta, mutta joutuvat huomaamaan, että kansalliset intressit ajavat yhteisen ulkopolitiikan ohi (A. Stubbin lausunto eilen Brysselistä). Käytännössä Italialle kuuluvasta Lampedusan saaresta, joka sijaitsee lähempänä Tunisiaa kuin Sisiliaa, on tullut tämän laajenevan kriisin symboli, kun yhä kasvavat ihmismassat yrittävät käyttää tätä vanhaa pakoreittiä hyväkseen.
Ranskalaisessa lehdistössä oli tänään uutinen, jonka mukaan Iranin kaksi sota-alusta (Alvand ja Kharg) ovat anoneet lupaa päästä Suezin kanavan kautta Punaiselta mereltä Välimerelle ja asettua siellä johonkin Syyrian satamista. Vaikka kyseessä lienee vain jonkinlainen koepallo (yksikään iranilainen sota-alus ei ole päässyt kanavan läpi sitten vuoden 1979 islamistisen vallankumouksen), se osoittaa, kuinka herkästi Välimeren etelärannikolta alkanut myrskyaalto voi siirtyä tarkoin rajatulta sisämereltä suurille ulapoille.
Rannalta katsottuna kansainvälisen merioikeuden säännöt eivät paljon paina, jos kyseessä ovat suurvaltojen geopoliittiset (taloudelliset ja sotilaalliset) intressit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti