105. Niinpä 120811

Jukka Kemppinen piti lomaa.  Hämmästyttävää. Site meterissä oli lukema 3 810 041. Niin moni oli käynyt siihen mennessä aamupalalla Kemppisillä. Jäikö nyt yhtä moni tyhjän päälle, kun makupala aamupalalautaselta putosi pois?

Anonyymejä kommentteja alkoi heti sataa. Tässä muutama:

"Ihan hyvä. Omalla lomalla en lukenut kolmeen viikkoon tätä blogia. Nyt on hyvä kiriä kiinni, kun ei uuttakaan pureskeltavaa tule."

"Tämä vaikuttaa menevän jo lukijoiden kiusaamisen puolelle."

"Ihan hyvä. Omalla lomalla en lukenut kolmeen viikkoon tätä blogia. Nyt on hyvä kiriä kiinni, kun ei uuttakaan pureskeltavaa tule."

"Älä Kemppinen väsähdä!
Olen tähän mennessä tehnyt olympialaisten maailmanennätyksen - ei pätkääkään kisoja, pelkkää pornoa netistä."

Olikohan Viljo Vähänenkin joutunut suden suuhun?

Oli pakko soittaa tänä aamuna, kun Lontoo viikonvaihteessa vaikenee. Haihtuvatko viimeisetkin kultamitalitoiveet keihäsmiesten ja kävelijöiden kanssa?

Viljo oli vielä unenpöpperöissä, mutta vastasi kuitenkin.

"Täällä ollaan. Pielisen rannalla. Aurinko kimaltelee laineilla. Yes. Kyllä minäkin sen Kemppisen viimeisen luin. Aika arvoituksellinen otsake siinä oli, vai mitä?"

- Sitähän minäkin vähän ihmettelin, vastasin. -  Otsakkeena "Niin" ei kertonut mitään enkä muistanut viikko sitten katsoa hänen suosittelemaansa ohjelmaa talouden madonluvuista. "Kriittinen peruskurssi taloudellisten järjestelmien mullistumisesta viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana" olisi kyllä kiinnostanut." Ehkä se löytyy vielä Areenasta.

Vaihdettiin Viljon kanssa normaaleja kuulumisia. Hän kertoi olleensa mökillä pari viikkoa ja käyneensä joka ilta savusaunassa. Siinä samaisessa, jossa hän oli kertaalleen kuollut (ks. blogiarkistoni alusta postaukset "Viljo esittäytyy" sekä "Viljo Vähäsen ensimmäinen kuolema 110216" ja "Viljo Vähäsen uusi elämä 110220") .

"Nyt aiheita on ilma täynnä kuin surviaisia, jotka eilenkin esittivät iltatanssinsa laskevassa auringossa. Mistä aiot kirjoittaa? Et kait sinä nyt kemppisiä tee! Jostakin sinun pitää kirjoittaa, vaikka näytät pitäneet lomaa sinäkin."

"Tässä muutamia aiheita".

(1) Curiosity-mönkijä Marsin pinnalla. Sinähän olet päässyt kurkistamaan suuren verhon taakse. Voisit kertoa, miltä tuntuu kävellä punaisen planeetan kraatereissa.

(2) Enkeli-Elisa. Oliko Risto Uimonen oikeassa, kun hän heinäkuun alussa totesi, että media oli syönyt tarinan pureskelematta. Mikä on Minttu Vettenterän asema fiktiivisen tarinan iskijänä.

(3) Pussy Riot. Onko Venäjän pakko kestää huliganismia. Katso vaikkapa Ira Jänis-IsokankaanIeraskynä Hesarissa muutama päivä sitten. Voisit pohtia Putinin asemaa Venäjän johtajana. Kuinka uskottava entinen KGB-agentti on puolustaessaan ortodoksista kirkkoa? Kykeneekö ihminen täyskäännökseen? Jääkö sydän paikalleen, jos henki rientää omille teilleen?

(4) Katainen demaripihdeissä. Eikö järkipuhe kuulu? Näithän Kataisen aamutelevisiossa kommentoimassa vanhusten asiaa.

(5) Asekaupan umpikuja. Onko YK jälleen kuilun partaalla vai onko se jo sen pohjalla. Samaan syssyyn voisit pohtia edelleen Syyrian tilannetta. Jokaisessa sodassa asekauppiaat kuorivat verisen kerman. He eivät tunne kalman hajua, mutta kuulevat kyllä, kun raha kilahtaa kirstuun.

(6) Rahoitusmarkkinavero. Eikö hirviömäisestä rahavirrasta, joka kiertää salamaa nopeammin joka päivä maapallon ympäri, voitaisi ohjata pikkuriikkistä puroa tavallisenkin ihmisen taskuun?"

"Joko riittää", Viljo kysyi hengästyneenä. "Ei sinulta aiheita puutu. Vai mitä sanot Unski Hämäläisen artikkelista UKK-seuran vuosikirjassa? Hänen mukaansa ollaan nyt ensimmäistä kertaa sataan vuoteen siinä tilanteessa, että kymmenien tuhansien venäläisten ja suomalaisten kesken on muodostunut inhimillinen kontakti, joka on aivan muuta kuin ns. virallinen ystävyys. Ollaanko nyt siirtymässä uuden toivon aikaan Suomen ja Venäjän suhteissa? "

Oli pakko myöntää, että Viljo Vähänen oli hereillä.

Uusille postauksille on todellakin tilaa. Runsaudenpulassahan nyt eletään. Eikä poliittinen syksy ole edes alkanut. Budjetinkaan julkistaminen ennen kuin eduskunta aloittaa syyskautensa, ei laukaissut suuria intohimoja.

Luonto on rähissyt eri puolilla maapalloa, mutta sekään ei ole saanut varoitusvaloja palamaan. Kaikki tuntuu mahtuvan tilastotieteilijöiden virhemarginaaleihin.

"Entä ökyrikkaiden sijoitukset veroparatiiseihin? Eivätkö nekään herätä? Niidenhän sanotaan olevan valtava musta aukko maailmantaloudessa (Tax Justice Network/James Henry)"

Kun Viljo Vähänen pääsee vauhtiin, häntä on vaikea keskeyttää.

Nyt en kuitenkaan enää tarttunut uuteen syöttiin, vaan sanoin  keskittyväni yleisurheiluun ja lottovoiton odotukseen.

"Niinpä. Se on vaaratonta."