tiistai 1. elokuuta 2017

567. Uusi silkkitie 170801

Silkkitien juuret perustuvat Aleksanteri Suuren valloituksiin 300-luvulla eaa. ja etenkin Kiinan pyrkimyksiin saada poliittista ja sotilaallisista valtaa Keski-Aasiassa toisella vuosisadalla eaa., mikä johti kauppasuhteiden syntyyn lännen ja idän välillä. Reittien käyttäminen silkinvientiin alkoi roomalaisten kiinnostuttua silkistä ajanlaskun ensimmäiseltä vuosisadalta alkaen. Silkkitien kukoistuskausi oli Tang-dynastian aikana n. 600–700 jaa. Silkkitie taantui Mongolivaltakunnan hajaantumisen jälkeen 1300-luvulla ja hiipui lopullisesti 1400-luvulla Kiinan ja Euroopan välisten merireittien löytymisen myötä. (Wikipedia)
Tänään kiinalainen sotalaivasto-osasto lipui Kustaanmiekan läpi vierailulle Helsinkiin. Huomenna suomalaiset pääsevät joukolla kiipeämään fregatti Yunchegin kannelle ja ehkä myös sisätiloihin Katajanokan laiturissa.
Yhteinen sotaharjoitus Venäjän kanssa Itämerellä on ohitse.
Nyt vahvistetaan uutta silkkitietä.
Viljo Vähänen ymmärsi, että historian lehdet havisevat kesätuulessa, mutta hän ei ajatellut tarttua syöttiin. Hänelle riitti, jos näkisi Ryssänkärjestä edes vilahduksen kaukaisesta vieraasta, kun he lähtevät Helsingistä kohti Riikaa.
Fregatin seuralaisina ovat hävittäjä Hefei, jonka aseistuksena on pitkän matkan ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, ja huoltoalus Luomahu. Nekin kuuluvat uuden silkkitien rekvisiittaan.
Viljon mieltä rauhoitti suuresti kuulla Ulkopoliittisen Instituutin vanhemman tutkijan Elina Sinkkosen kommentti kiinalaisen laivastovierailun poliittisesta merkityksestä.
”Kiinalla on massiivinen strategia, jossa pyritään investoimaan uusi silkkitie -hankkeen myötä myös Eurooppaan ja esimerkiksi olemaan mukana satamahankkeissa Liettuassa ja muuallakin Euroopassa.”
Sehän on vain hyvä asia.
Täysin sopusoinnussa rauhantahtoisen, aktiivisen puolueettomuuspolitiikan kanssa.






 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti