keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

630. ”Kurkusta kiinni” 180411

Yritimme Viljo Vähäsen kanssa muistella, missä eduskuntavaaleissa oppositio kävi hallituksen kimppuun teemalla kurkusta kiinni, mutta se oli jo ehtinyt haihtua taivaan tuuliin muistilistaltamme.
Tänä aamuna, kun kevään ensimmäinen räkättirastas pomppi pihanurmikollani, jolla viimeiset lumiläiskät valmistautuivat lopputaisteluun auringon säteiden kanssa, ajatus välähti mieleemme, kun Hesari kertoi saaneensa haltuunsa hallituksen kehitysriihen 12-kohtaisen asialistan, jota ei varmaankaan oltu tarkoitettu julkisuuteen, vaan joka oli vuotanut sinne salaisten kevätpurojen laineilla.

Kun porvarihallituksen ministerit tulivat ulos pääministerin virka-asunnosta kertomaan koko kansalle suunnitelmistaan julkisen talouden menokehityksen hallitsemiseksi, oli Kesärannan portille kokoontunut joukko mielenosoittajia tarkoituksenaan kuristaa lujalla otteella hallitusta kurkusta.
Hesarin mukaan mielenosoittajien puheissa ja julisteissa pääteemoina olivat ”aktiivimallin heikkoudet ja halveksunta pääministeri Juha Sipilää kohtaan”. He kertoivat kuuluvansa ”Joukkovoima hallituspolitiikkaa vastaan” – nimiseen Facebook-verkostoon.
Muistelimme Viljon kanssa, että samainen porukka oli esiintynyt täpötäydellä rautatientorilla yhtenäisenä laumana silloin, kun pääministeri oli sorvaamassa kilpailukykysopimusta ja että porukan edustajat olivat esiintyneet aggressiivisesti jopa Arkadianmäen juhlavissa kokoustiloissa.
(Tuolloin kerroimme asiasta Bjälbon uutisissa 2.8.2015 – 15.6.2016)
Tiettävästi mitään käsirysyä ei päässyt kuitenkaan syntymään.
Sen sijaan jäimme kyllä miettimään Viljon kanssa, kuinka yleinen poliittinen tilanne niin meillä kuin muuallakin maailmassa on jyrkästi kärjistynyt sinä aikana, kun Juha Sipilä on omalla insinöörityylillään ohjannut ja johtanut tätä maata.
”Kohta kaikki ovat toistensa kurkuissa kiinni.”
Se oli Viljo Vähäsen tapa kiteyttää tunteitaan ja tuntemuksiaan.
”Puhutaan vihapuheen ja aggressiivisuuden lisääntymisestä. Osoitetaan sormella henkilöitä. Etsitään syyllisiä. Käydään kiinni kurkusta. Pinna kiristyy. Valheilla ratsastetaan. Sodan ja rauhan raja hämärtyy. Provokaatiot arkipäiväistyvät.”
”Valo ja varjo välkehtivät. Vuorottelevat … Eikä siinä ole periaatteessa mitään väärää tai pahaan. Niinhän on aina ollut. Se on maailmankaikkeuden tapa hengittää. Liike on elämän ja kehityksen merkki. Välttämättömyys.”
”Mannerlaatat liikkuvat. Saumakohdissa rytisee. Se on luonnonlaki.”
- Tästähän me olemme puhuneet ennenkin”, sain sanotuksi, kun Viljo veti henkeä. – Aina siitä lähtien, kun tapasimme Nizzan Enkeltenlahdella.  Mutta ollaanko nyt menossa kohti jotakin suurempaa murrosta? Ovatko maailmankirjat menossa sekaisin?
Viljo ei vastannut heti. Ei tietenkään.
TAUKO
”Olemme puhuneet valuviasta. Ikään kuin se selittäisi kaiken. Ja sen pohjalta olemme vaatineet rakennemuutoksia. Niistä on tullut poliittinen mantra jota eri hallitukset ovat vuorollaan jauhaneet. Rukousmyllyt ovat pyörineet omaan tahtiinsa vuosikymmenten ajan. Suuria, pitempiäkin  trendejäkin on havaittu ja analysoitu.”
”Hyvä niin.”
”Eivät minun kokemukseni kuitenkaan tässä paljon paina. Tai auta.”
”Silti tuntuu hämmentävältä havaita, että historiasta nousee jälleen haamuja, jotka alkavat puhua nykykielellä.”
Valta sokaisee. Absoluuttinen valta sokaisee absoluuttisen varmasti.
”Demokratia. Tasa-arvo. Tasapaino. Ihmisyys. Inhimillisyys. Ikuinen rauha.”
”Ovat ne edelleenkin tärkeitä ihanteita. Toivoisi, että maailmanpolitiikka rakentuisi niiden varaan ja että ne säteilisivät selkeästi ja johdonmukaisesti kaikkien valtioiden, kansakuntien ja yhteisöjen arkielämään.”
MUTTA
”Niiden (siis ihanteiden) varjokin on haalistunut. Ne peittyvät raakalaismaisen ja yhä verisemmäksi käyvän valtataistelun hirmuiseen kirkkauteen, jonka häikäisevässä valossa sotakin näyttää vain hiekkalaatikkoleikiltä, jossa uhreja voidaan sirotella ja siirrellä mielivaltaisesti minne tahansa. Kärsimysten muistoista on kulta karissut pois eikä ruostetta kukaan kunnioita.”
”Syyria? Onko sitä edes olemassa? Facebook? Jokaisellahan on oma naamansa ja naamionsa. Vapaata riistaa suurelle rahalle.
”Ja niille joille suuri sotakin on vain siunaus? Atomiaseillakin!”


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti