Edessämme on huikea viiden kuukauden kansanvaltainen taistelu. Tästä kokouksesta lähtee taistelutahtoinen ja yhtenäinen Keskusta. Vapise sinipuna. Vaalitaistelu on alkanut. (Pääministeri Juha Sipilän katsaus 24.11.2018 puoluevaltuuston kokouksessa Turussa)
Kirpeässä pakkasaamussa päätimme Viljo Vähäsen kanssa aloittaa vuoden 2019 eduskuntavaalien tirkistelyn piippuhyllyltä. Aikaahan meillä olisi rutosti. Viisi kuukautta. Joten mitään kiirettä ei olisi. Vaikka vaalitaistelu on jo ollut täydessä vauhdissa pitkän aikaa. Oikeastaan koko Sipilän hallituskauden ajan. Senhän me noteerasimme jo viime syksynä Pataässän syysparlamentissa.
Nyt tartuimme siihen, että pääministeri vastasi Turussa vanhalle kaartille joka oli vaatinut, että ”koko liike pitäisi keikauttaa uuteen asentoon” ja että nyt ”asioita on hoidettu hyvin kapealla tasolla ja hyvin nopeasti”, mikä ”häiritsee aika tavalla tätä politiikan tekemistä keskustassa”.
Ajattelimme Viljon kanssa, ettemme sitoisi kuitenkaan itseämme tiukkaan aikatauluun saatikka järjestykseen, vaan antaisimme asioiden vilahdella omassa tahdissaan. Tarvittaessa kutsuisimme Lennun seuraksemme piippuhyllylle. Ihan muuten vain.
Viljo aloitti.
”Se oli kyllä täyslaidallinen ex-kansanedustajille ja ex-puoluesihteereille. Mitäs tulevat sörkkimään keskeneräisiä asioita. Pääministeri pani nyt vaaliteemat järjestykseen. Tai, kuten Putouksen Afrobotti sanoisi. ”Insinöörihuumoria”.
- Mutta tuntuihan se osuvan aika kipeästi hallituskumppaneihin. Paras puolue taisi jäädä kaivertamaan sekä kokoomusta että demareita, saatikka vasemmiston punaisempaa laitaa. Ja saivathan siinä hajalleen räjähtäneet persutkin osansa.
Keskusta on tämän ajan vastavoima ainakin kolmelle asialle: vapaavuorelais- vihervasemmistolaiselle keskittämispolitiikalle, korporaatioiden sinipunalle sekä valheellisia lupauksia antavalle populismille. Keskustaa äänestäessään äänestäjä tietää antavansa äänensä puolueelle, joka pitää kovissakin paikoissa hyvää huolta Suomen taloudesta, koko Suomesta ja kaikista suomalaisista.
”Tuo kuuluu poliittisen liturgian vakiosanastoon. Sivalletaan alkajaisiksi kaikkiin suuntiin. Sitä kutsutaan kauniimmilla sanoilla taisteluhengen luomiseksi tai, kuten pääministeri sen muotoili ”taisteluksi arvojemme ja esittämämme ohjelman puolesta.”
”Ja varmuuden vuoksi vielä sipilämäinen peruspaalu: ”Politiikka on teon sana. Olen varma, että oikeudenmukainen ja ratkaisuihin valmis valinta löytyy nytkin poliittisen kartan keskeltä.”
Totesimme Viljon kanssa, ettei pääministeri jättänyt puoluevaltuustossa kynttiläänsä takan alle, vaan kaikille jaettiin asiakirja hallituksen 275 teosta. ”Voimme ylpeänä seistä tässä. Teimme mitä lupasimme.”
Piippuhyllyltä katsottuna tästä on hyvä lähteä liikkeelle. Lähemmäs näyttämöä meillä ei Viljon kanssa ole suurempaa hinkua, mutta arvelimme, että monella taholla on vielä kovia panoksia piipuissaan ja että talven ja kevään aikana kuulisimme melkoisia räjähdyksiä tänne saakka.
Valmistauduimme kuitenkin kuuntelemaan herkällä korvalla myös jyrähtelyjä kotimaisen teatterimme ulkopuolelta. Jännitys saattaa kasvaa sielläkin viidessä kuukaudessa järisyttäviin mittoihin, emmekä voi kuin arvailla, mikä vaikutus sillä on meidän vaaleihimme.
”Musta meri. Ukraina. Brexit. Twiittaileva presidentti Atlantin takana. On siinä kestämistä.”
- Tässä tapauksessa odottavan aika piippuhyllyllä ei käyne pitkäksi.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti