lauantai 2. maaliskuuta 2019

703. Viron jytky? 190302

Vaikka konservatiivisen kansanpuolueen kannatus on tullut huippulukemista jonkin verran alaspäin, tiukka linja maahanmuuttoon, taitava populistinen retoriikka ja johdonmukainen työ kyläilloissa on käytännössä kaksinkertaistanut sen suosion viime vaaleihin verrattuna. 
”Viron perussuomalaiset” ovat matkalla jytkyyn.
 (Kolumnisti Rain Koolin analyysin Viron sunnuntaisten parlamenttivaalien alla)
Sattuu niin somasti, että Suomenlahden molemmin puolin odotetaan jännityksellä, mitä kevään eduskuntavaaleissa tapahtuu. Virossa sunnuntaina 3.3.2019, Suomessa sunnuntaina 14.4.2019. 
Päivämäärillä ei ole suurta merkitystä. Sen sijaan lopputuloksella voi olla. 
Pohdimme Viljo Vähäsen kanssa tätä kysymystä laskiaissunnuntain aaton iltahämärässä Ryssänkärjessä jaksamatta odottaa huomisiltaan saakka, jolloin vaalitulos on Viron osalta selvillä ja meillä kannunvalanta  vielä täydessä käynnissä .
Uutta jytkyä ei meillä tosin monikaan taida odottaa. 
Viljo aloitti.
”Ei tässä soinilaisella jytkylläkään ole suurempaa merkitystä. Tänään me tiedämme, että se johti täydelliseen sekasotkuun. Sanon sen nyt suoraan: parlamentaristiseen katastrofiin, jonka seurauksena meillä istuu hallituksessa kolme ministeriä, joilla ei ole yhtään edustajaa maan parlamentissa. Perustuslakiahan siinä ei tietenkään rikottu. Sen verran osattiin kyllä varoa. Hallitus nauttii edelleenkin eduskunnan luottamusta. Mutta kyllä siitä jäi ikävä tahra suomalaiseen demokratiaan. Ja se pysyy siinä kauan.”
”Nykyisellä väittelyllä (koskien perustalakivaliokunnan roolia eduskunnan työskentelyssä) saattaa olla etäisiä, tosin epämääräisiä, kaikuja tästäkin kriisistä.”
”Sen sijaan on hyvä tiedostaa se geostrateginen ero, mikä virolaisella ja suomalaisella jytkyllä tosiasiallisesti on.”
- Nyt taisit, veli hyvä, sohaista muurahaispesää! Eihän kahden eurooppalaisen pikkuvaltion vaaleilla noin suuria kysymyksiä ratkaista.
”Ei tietenkään ratkaista, mutta jytkyjen välinen ero on joka tapauksessa välttämätöntä tiedostaa.” –
- Ja mikä se on?
”Se on sotilaspolitiikassa. Liittosuhteissa.”
- Täsmennä, please!
”Ok. Hyvä on. Viro on sotilasliitto Naton täysvaltainen jäsen. Se on suostunut siihen, että Nato hallitsee koko sotilaallisella voimallaan ja arsenaalillaan Viron ilmatilaa ja voi, mikäli katsoo tilanteen sellaiseksi, perustaa Viron maaperälle haluamansa määrän sotilastukikohtia.”
”Tällaista sitoumusta Suomella ei ole. Meidän omien lentokoneittemme tehtävänä on hallita ja valvoa Suomen ilmatilaa. Tänne ei Natolla ole asiaa.”
”Se on enemmän kuin tunnettu vissi ero. Se on olennainen ja tärkeä ero myös silloin, kun pohditaan mahdollisia jytkyjä eduskuntavaaleissa.”
”Viro on ottanut sotilaspolitiikassaan käyttöön ehdon sine qua non. Ilman Nato-jäsenyyttä, vieraan vallan lentokoneilla ei olisi asiaa valvomaan Viron ilmatilaa. Tätä asiaa Viron poliittisen johdon ei tarvitse mitenkään perustella kansalaisilleen näissäkään parlamenttivaaleissa. Päätös on tehty. Se on ehdoton.”
”Ymmärrän kyllä, ettei Viron konservatiivisen kansanpuolueen suurellakaan vaalivoitolla ole välitöntä ja suoranaista vaikutus maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Eihän sitä ole ollut soinilaisillakaan. Siinä suhteessa voimme kyllä nukkua yömme aivan rauhassa tapahtuipa huomisissa vaaleissa mitä tahansa.”
”Mutta halusin vain korostaa, ettei virolaisella jytkyllä ole suorempia kytkentöjä Euroopan levottomaan nykytilaan kuin sotilaallista liittoutumattomuutta korostavalla suomalaisella jytkylläkään, josta on jäljellä vain etäisiä kaikuja.”
”Silti ero on elintärkeä tulevaisuutta ajatellen.”






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti