torstai 18. heinäkuuta 2013

178. Mölysammakko 130718


Kun Suomen Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja Kirkko&Kaupunki lehden päätoimittaja kohtaavat toisensa, luulisi, että rakkaus, lempeys ja hyvä tahto leimahtaisivat liekkiin ja säteilisivät ympärilleen pelkkää rauhaa. Ovathan he samalla asialla. Jumalan sanaa levittämässä. Luulisi, että he kulkisivat yhtäjalkaa, samaan suuntaan.

Mutta. Ei.
Luulo ei ole tiedon väärti.

Näin se on. Se tuli selväksi, kun luin K&K:n viimeisimmän pääkirjoituksen Räsäsen sammakon. Kävi selväksi, etteivät he kulje yhtä jalkaa eivätkä samaan suuntaan, vaan eritahtiin ja eri suuntiin. Eikä Ville Rannan piirros mielipidesivulla jättänyt epäilyksen häivääkään siitä, kumman vierellä hän vaeltaa.

Piti jälleen kysyä Viljo Vähäseltä neuvoa. Miksi molemmilla on potkupallon kokoinen herne nenässään? Mihin rakoon lähimmäisenrakkaus on tungettu?
”Tätä on jatkunut jo vuositolkulla. Erikokoisia herneitä on tungettu neniin molemmilla puolilla. Nyt riita vain puhkesi selkeiksi sanoiksi: Parasta olisi, jos koko puolue lakkaisi olemasta”, Viljo aloitti. ”Tavallisesti suljen television tai vaihdan kanavaa, kun Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ilmestyy kuvaruutuun. Nyt päätin katsoa A-studion, vaikka koville se otti. Ymmärsin, että P.R. puhui omilleen, oman puolueensa jäsenille. Olihan siinäkin oma hohtonsa ja loisteensa. Näin, että hän nautti täysin siemauksin siitä, että tiesi olevansa tosiuskovaisten sankari. Epäjumala. Ja että kukaan ei voi panna suitsia sisäministerin suuhun. Ei, vaikka herneitä kerääntyisi satoihin tai tuhansiin neniin. Sananvapaus on pyhä asia. Kuinka suurenmoisesti sitä vahvistaakaan puheenjohtajuus hallituspuolueessa ja ministerin arvovalta. Lähimmäisenrakkauden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Riittää, kun oikeauskoiset kuulevat oikeat sävelet.”

- YES. Kyllä minäkin sitä A-studiota katselin samanlaisissa tunnelmissa. Tuli kuitenkin mieleeni, että sammakkojen päästäminen suusta on aika monisärmäinen metafora. Eihän kukaan tietenkään pidä sammakkoja suussaan, joten niiden päästäminen ulos on jotenkin vinksallaan.

”Aivan oikein. Metafora on kielikuva, joka sisältää tai jota käytettäessä tapahtuu merkityssiirtymä. Tässä tapauksessa limainen sammakkoeläin on saanut arkikielessä virhelauseen tai möläytyksen merkityksen. Kun lisäksi tiedetään, että sammakot tulevat toimeen sekä maalla että vedessä, alkuperäinen merkitys (sammakko) sisältää mielenkiintoisen kaksinaistarkoituksen, joka näkyy sammakkojen latinankielisessä nimessä. Luokan tieteellinen nimi Amphibia tarkoittaa suomeksi kahtaalla elävää eli kaksoiselämää. Kun siis P.R. päästää suustaan sammakon, se voi merkitä sitä, että hän itse elää kaksoiselämää. Toinen jalka taivaassa, toinen maanpäällä. Sellaista tasapainoilua on vaikea sijoittaa reaalimaailmaan, jota politiikka perinteisessä merkityksessään edustaa. Ristiriitojahan politiikassakin tietysti yritetään sovitella, mutta jos ihmisen mielenmaisemassa, peruskalliossa, on sellainen fundamentaalinen vääristymä, että se on pysyvästi halki, sellaiselle perustalle ei poliittisia päätöksiä pitäisi edes yrittää rakentaa.”

- Jaha. Tätäkö Kirkko&Kaupungin pääkirjoituksessa tarkoitettiin, kun siinä sanotaan, että Suomen Kristillisdemokraattista puoluetta ei pitäisi johtaa ihminen, jonka suussa asustaa mölysammakko tai että hän ainakin osaisi pitää suunsa kiinni, ettei sammakko loikkaisi televisioruudusta ihmisten olohuoneisiin?

”Jotakin semmoista minä siitä luin. Ehkäpä juuri mölysammakko on oikea nimitys. Senhän luultiin jo kadonnen Suomesta joskus 1930-1960 luvuilla, mutta se ilmestyi yllättäen uudelleen Suomessa tavattavien sammakoiden joukkoon vuonna 2008. Silloinhan P.R. oli ollut jo neljä vuotta kristillisten puheenjohtaja. Olisikohan ääni sisäministeriön avustuksella hieman voimistunut?”

- Sitä on vaikea sanoa. Minusta on aina tuntunut siltä, että suomalaisessa kristillisdemokratiassa on jotakin epämääräistä ja teennäistä. Omasta kokemuksestani tiedän, että kristilliset perusarvot istuvat syvässä ainakin Kokoomuksen ja Keskustan ideologiassa ja että niillä on oma, vakiintunut paikkansa myös Sdp:ssä ja Vasemmistoliitossakin. Luulisi sen riittävän Suomen kansalle.

”Aivan niin. En ymmärrä, mitä rakentavaa lisää mölysammakot voisivat tuoda Suomen poliittiseen järjestelmään.”

Lainaan Seppo Simolaa: ”Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen päästelee suustaan ajoittain niin sanottuja aivopieruja eli sammakoita. Lausahduksia, jotka pilaavat ilmapiiriä ja saavat ihmiset voimaan pahoin. Hän osaa hyvin ärsyttävällä tavalla ilmaista tunkkaisia, konservatiivisia käsityksiään.”


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti