1. Nyrkkitervehdys oli
konsiilin Kokoonkutsujan moka. Suuri virhe. Ylimielinen ele. Hänen johtamansa
troikka osoitti koko kanalle, etteivät he ymmärrä konsiilin henkeä eivätkä sen
toimintatapoja. Siihen ei olisi ollut näissä olosuhteissa varaa.
2. Tässä näkyy nyt
jälleen se rakennevika, josta olemme näissä uutisissa puhuneet jo alusta lähtien.
Kokoonkutsuja on liian suuri. Kolmijalkainen jakkara on pahasti kallellaan.
Sitä on vaikea, lähes mahdotonta saada tasapainoon, jotta sillä voisi
turvallisesti istua.
3. Nyt lopputulos
alkaa näyttää suurelta farssilta!
4. Aikarajat, joita
Kokoonkutsuja on käyttänyt saarnojensa keppihevosena, ovat murtuneet kerta
toisensa jälkeen. Epistolatekstikin, jota hän aluksi luki suurella innolla, on menettänyt
pala palalta loistoaan eikä sen sisällöstä ole enää jäljellä muuta kuin
vaivainen luuranko. Taivaanrantaan piirretty otsakekin on ollut pakko muuttaa.
5. Piispat kumarsivat
kyllä nöyrästi, kun Kokoonkutsuja päätti jälleen kerran saarnansa, mutta eivät
he pystyneet pitämään lupauksistaan kiinni. Juudas iskariotteja ilmestyi iso
lauma nurkan takaa heti, kun saarna oli päättynyt.
6. Nyt vain odotetaan,
milloin Kokoonkutsuja panee toimeen syksyisen uhkauksensa ja lähtee Korkean Tornin
luokse ilmoittamaan, että aika on kypsä.
7. Siellä tuskin
kolistellaan nyrkkejä yhteen!
8. Seuraukset voivat
oli tosi pahoja.
9. Sen vuoksi
Kokoonkutsuja yrittänee ehkä vielä kerran asettaa uusia aikarajoja – mutta se
saattaa olla jo liian myöhäistä.
10. Kun arvovalta
romahtaa, sitä on vaikea saada takaisin.
11. Nyt pompotetaan
vastuun raskasta palloa Piispojen ja Kokoonkutsujan piirileikissä, eikä kukaan
näytä tietävän, mitä peliä pelataan.
12. Bjälbon konsiilin
ovi on vielä raollaan. Ehkä?
(”Mitä toljotat,
poika. Käy kiinni ja kanna … Putos haavasta lehti. Tuli polun poikki. Isä Jussi
kuin ammuttu viitaan loikki.”)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti