468. Pyhä dialogi 160621

Oletko pannut merkille palvelijani Jobin? Ei ole maan päällä toista hänen kaltaistaan, niin vilpitöntä ja nuhteetonta ja jumalaapelkäävää, ei ketään, joka niin karttaisi kaikkea pahaa.

Mutta ojennapa kätesi ja tartu siihen mitä hänellä on. Saat nähdä, että hän kiroaa sinua vasten kasvoja.

Hyvä on. Saat tehdä mitä haluat kaikella mitä hänellä on. Mutta häneen itseensä et saa koskea

(Jobin kirja. 1, 6-12)

Näin Jumala ja Saatana löivät vetoa siitä, kestääkö Jobin usko.

Samalla syntyi yksi maailmanhistorian kuuluisimmista dialogeista. Siihen osallistuivat Jobin lisäksi hänen ystävänsä, temanialainen Elifas, suahilainen Bildad ja naamalainen Sofar.

Jokainen käytti puheenvuoron.

Vanhaan testamenttiin on kirjattu Jobin kymmenen puheenvuoroa, joista viimeisen otsake on ”Olisivatpa ajat niin kuin ennen!”

 Jumala käytti yhden kommenttipuheenvuoron ja lausui päätössanat.

Saatana oli hiljaa.

”Seurasin puolella korvalla Kultarannan dialogia”, Viljo Vähänen aloitti, kun lähestyimme kirkkaassa aamuauringossa Ryssänkärkeä. ”Ajattelin, että tekstit julkaistaan varmaankin jossakin tiedotteessa ja että voisin tutkiskella niitä tarkemmin kesähelteillä. Tuskinpa niistä kuitenkaan jää mitään jälkeä Raamattuun.”

Viljo oli sarkastinen.

”Ylen tähtitoimittaja oli kyllä poiminut illan A-studioon kaiken olennaisen ja täydensi kysymyksillään varsin hyvin kahden päivän dialogia. Ei siitä jäänyt paljon villoja vaikka turpo kynittiin aika paljaaksi.”

- Yes. Olihan siellä Suomen koko ulkopoliittinen eliitti in corpore …

”… ja Ruotsin oikeistosiipi, joka pääsi rokottamaan presidenttiäkin …”

- Aivan, mutta pitihän heidän pääministerinsä kuitenkin tiukasti kiinni virallisesta linjasta.

Tästä olimme Viljon kanssa samaa mieltä.

Totesimme kuitenkin, että Kultarannan ainoaksi, konkreettiseksi tulokseksi jäi hurskas toivomus siitä, että dialogi jatkuisi.

Siitä Viljo pääsi pohtimaan tämäntyyppisen keskustelun tarkoitusta ja todellisia tavoitteita.

”Jobin kirjan dialogilla oli selvä päämäärä. Piti osoittaa, että Hyvä (Jumala) voittaa Pahan (Saatanan). Tulos näkyy loppusanoissa, ja tietysti siinä, että pyhä dialogi on säilynyt hengissä vuosituhansien ajan.”

”Dialogin päämääränä on ymmärtäminen. Sitä voidaan hyvinkin pitää eräänlaisena opetus- tai oppimistapahtumana. Sitähän käytetään myös terapeuttisena välineenä, jolloin ajatellaan, että terapeutin ja potilaan väille voidaan luoda luottamuksellinen, parantava keskustelusuhde. Tällaisesta ei tietenkään ollut kysymys Kesärannassa, kun ajateltiin Suomen ja Ruotsin välistä turvallisuutta tai suhdetta Venäjään taikka Baltian maihin. Kukapa uskaltaisi sellaisessa dialogissa ottaa itselleen terapeutin roolin!”

”Googlesta löytyy kuitenkin muutamia hyviä ajatuksia dialogitaidoista, joita voi soveltaa myös Kesärannan keskusteluihin.”’

Ehkä keskeisin dialogin taito on kyky käsitellä omia tunteitaan. Tämä tarkoittaa ensimmäiseksi kykyä tunnistaa itsessä liikkuvat tunteet. Jos tällaista taitoa ei ole kehittynyt, keskustelija reagoi keskusteluun voimakkaasti tunteella ja provosoituu vahvasti, mikä ei edistä rakentavaa keskustelua. Erityisesti jos ryhmä on suuri, dialogi asettaa osallistujille suuria haasteita. Osallistujien on kyettävä käsittelemään turhautumisen tunteita, joita syntyy siksi, että suuressa ryhmässä ei riitä jokaiselle jäsenelle paljon puheaikaa.

Dialogi edellyttää riittävää turvallisuutta. Turvallisuus syntyy arvostuksen kautta. Arvostus rakentuu kyvystä tarkastella asiaa toisen näkökulmasta ja hyväksyä ne subjektiivisesti tosina. Arvostus rakentuu myös ymmärryksestä, että jokaisella on yhtäläinen oikeus osallistua.

Kesärannan dialogissa ei ollut pyhyyden häivääkään. Television kuvaruudusta ei silmiini osunut yhtään piispaakaan eikä sillä nimikkeellä löytynyt ketään myöskään tp:n kanslian julkaisemasta osanottajaluettelosta.

Eikä piispojen arvovallalle liene sopivaista esiintyä kuokkavierainakaan.

Pyhyys voidaan saavuttaa myös hiljaisuudella.

Kultarannan dialogi kuului kuitenkin sarjaan sivistyneitä puheenvuoroja.

Samaan kategoriaan kuuluu myös Jobin kymmenes puheenvuoro, vaikka teksti on paikka paikoin varsin väkevää.

Sinä nostat minut ratsaille tuulen selkään ja paiskaat minut alas, lyöt pirstaleiksi.

Muilla foorumeilla kovaa puhetta Venäjästä ja Natosta saataneen kyllä kuulla jatkossakin.