keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

534. Huomautuksia diplomatiasta 170406

Nyt se on ohi. Hän lähti tänään Helsingistä kohti Floridaa. Eräs suomalaisen huippudiplomatian valonvälähdyksistä sammui. Nyt odotetaan seurauksia.
Onneksi kaikki sujui protokollan mukaisesti. Ei sattumia. Ei  vahinkoja. Ei skandaaleja. Vain pieniä, mitättömiä säröjä.
Kuten se, että yhdellä naisministerillä oli vääränvärinen asu päällä, kun Suomen poliittinen johto otti Kiinan kiistattoman johtajan vastaan presidentin linnassa.
Vähäisillä yksityiskohdilla ei ole suurta merkitystä maailmanjärjestyksen kannalta, vaikka media yrittää repiä niistä irti kaiken mahdollisen, kuten esimerkiksi siitä, minkä väriset vaatteet osapuolilla oli yllään seremonioiden eri vaiheissa tai minkälaisia lahjoja annettiin taikka millaisista asioista sovittiin.
(ks. Jyrki Virolaisen blogi 1068. Kiinalaista pandadiplomatiaa)
Pienen valtion on otettava lusikka kauniiseen käteen silloin, kun se kohtaa suuremman – erityisesti silloin, kun kokoero on kaikissa suhteissa jättiläismäinen.
Se on diplomatian peruskauraa!
Ei siis sovi suuresti ihmetellä, että agenda oli ympäripyöreä, että vaikeat asiat työnnettiin marginaaliin, että mielenosoittajat aidattiin kauas tapahtumista, että kadut tyhjennettiin  
Sen sijaan on selvää, että maailma odottaa.
Maailma odottaa jännityksellä, mitä tapahtuu, kun jättiläiset kohtaavat toisensa.
Millä tavalla maailmanpolitiikan kriisit mahdollisesti ketjuuntuvat? Onko diplomatian helminauhassa jokin niin heikko tai vaarallinen kohta, että se voi räjäyttää kaiken pirstaleiksi?
Tässä eräitä arvoituksia:
(1) Hajoaako Euroopan Unioni tänään, huomenna vai ylihuomenna? Kaikki imperiumithan ovat aina tuhoutuneet.
(2) Mitä tapahtuu, kun USA:n ja Meksikon välinen muuri on valmis? Onko se maailman muurinrakentajien juhlapäivä?
(3) Montako uutta atomisukellusvenettä mahtuu maailman merille? Entä pommikonetta ilmaan? Lennokkeja? Saako asevarustelu uutta puhtia vapaasta markkinataloudesta, maailmankaupan vapautumisesta, globalisaatiosta …
(4) Mitä Syyriassa seuraavaksi tapahtuu, kun nyt viattomia lapsia kuoli ”vahingossa” myrkkykaasuun?
Diplomatian perimmäisenä tarkoituksessa on estää sodan syttyminen, täydellinen katastrofi.
Onneksi aurinkoisiakin päiviä on olemassa. Kuten tänään.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti