536. Viljon profiileja 9 Italia 170412

Sicilia est insula. In ora Sicilie est Etna. Etnam ornant silvae et plantae et uvae … Ceterum censeo Carthaginem esse delendam …

Maailman vanhimman suomenkielisen oppikoulun latinan tunneilta jäi mieleen vain muutama lentävä lause, mutta ne ovat pysyneet sitkeästi elossa tähän päivään saakka siksi, että ne kuuluvat Välimereen työntyvän saapasvaltion profiiliin lähtemättömästi.

Samalla ne kertovat jotakin olennaista tuon maan olemassaolosta ja historiasta.

Etna elää ja hengittää edelleenkin, vaikka se on miljoonia vuosia vanhempi kuin nykyinen Italia ja sen kuuluisat edeltäjät Antiikin ajoilta. Apenniinien niemimaan ja Sisilian saaren kautta maapallo on puhkunut tuhoisia hönkäyksiä ilmakehään paljon ennen kuin Rooman valtakunta syntyi ja hajosi pirstaleiksi. Ja uhka on edelleen olemassa.

Italialla on ehkä paremmat edellytykset kuin millään muulla eurooppalaisella valtiolla ylpeillä suurella ja mahtavalla menneisyydellään.

Vilkaisu nykyaikaisen etsintäkoneen, Googlen, sivuille antoi sopivaa syvyyttä myös Viljo Vähäselle, kun hän alkoi piirrellä (luvalla sanoen aika rennolla kädellä) maaprofiilejaan.

Rooman valtakunnalla oli suuri ja pysyvä vaikutus Euroopan kielioloihin. Latinan kieli levisi Rooman valtakunnan eri puolille, ja siitä syntyivät romaaniset kielet kuten italia, ranska, espanja, portugali ja romania. Myös monet muut kielet kuten englanti ovat lainanneet runsaasti sanastoa latinasta. Latina on edelleen maailmankieli joillain aloilla kuten oikeustieteessä ja lääketieteessä. Vuonna 800, kolmesataa vuotta sen jälkeen kun niin sanotut barbaarit olivat saattaneet Länsi-Rooman polvilleen, paavi kruunasi Kaarle Suuren keisariksi. Kaarle perusti näin maallisen valtansa Rooman perinnölle. Kaarlen jälkeen lukemattomat tahot, sekä valtiomiehet että muut, ovat suunnanneet katseensa kohti antiikkia ja jäljitelleet Roomaa mitä erilaisimmilla tavoilla. Sekä Saksan että Venäjän keisarit ovat pitäneet itseään Rooman keisarien seuraajina, ja vuoteen 1806 saakka Saksan virallisena nimenä olikin Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Tunnettuja Rooman ihailijoita ovat uuden ajan valtiaista olleet esimerkiksi Napoleon I, Benito Mussolini ja Adolf Hitler.

Tämä on hyvä pitää mielessä, kun arvioidaan Italian asemaa ja roolia Euroopan Unionissa ja nykymaailmassa yleisemminkin.

Menneisyys vaikuttaa Italian profiilin (elämään ja arkeen) aivan yhtä herkästi ja voimakkaasti kuin muihinkin Euroopan entisiin mahtivaltioihin.

Google-sitaatin lopussa mainitut nimet kertovat tästä omaa kieltään.

Samalle ne auttavat (toivottavasti) ymmärtämään, millaiseksi armottomaksi astinlaudaksi Italia on geopoliittisen asemansa vuoksi joutunut Afrikan mantereelta purkautuvan pakolaistulvan edessä.

Karthago puhuu jälleen. Ei ihme, että Italia tuntee uhkan värinän ihollaan … Ceterum censeo Carthaginem esse delendam …