Viljo
Vähänen oli hieman alakuloinen, kun lähestyttiin aamuhämärissä Ryssänkärkeä.
Hän valitteli, ettei ehtinyt seurata kuntavaalitaistelua laisinkaan ja että
eilenkin aika meni Paris-Rubaixin ja Kino Klassikon seurassa niin tyystin,
ettei hän jaksanut seurata tuloslaskentaakaan, vaan lueskeli vasta aamulla
netistä tuloksia.
”Vetää
vähän haikeaksi. Neljän vuoden kuluttua kunnat jäävät maakuntien jalkoihin, kun
suomalaisessa demokratiassa tapahtuu radikalistinen rakennemuutos.”
Viljo
sanoi silmäilleensä kuntavaalien tulosta vanhalla
silmällä ja päätyneensä seuraaviin huomautuksiin:
(1)
Kokoomus (1492 paikkaa), Sdp (1696 paikkaa) ja Keskusta (2823 paikkaa)
hallitsevat maata.
(2)
Vanhat porvaripuolueet saivat 6404 paikkaa ja vasemmisto 2357 paikkaa.
(3)
Uudet puolueet (Vihreät ja Persut) + nanopuolueet saivat 1543 paikkaa.
(4) Hallituspuolueet
(Kok + Kesk +Persut) saivat 5084 paikkaa ja oppositio (Sdp + Vihreät +
Vasemmisto + ruåtsalaiset + kristilliset) sai 3682 paikkaa.
”Muutos
oli siis vähäpätöinen. Ei suuria yllätyksiä. Vanhat puolueet jatkavat
hegemoniaansa. Uudet puolueet pyristelevät vastaan. Vasemmisto kutistuu. Vanha
jakautuminen vasemmistoon ja oikeistoon
haalistuu entisestään, mutta historiallinen jalanjälki näkyy edelleen selvästi.
Hallitseminen syö kannatusta, mutta ei ole luonteeltaan tappavaa. Nanopuolueet
piristävät vaalitaistelua, mutta uudet puolueet eivät pysty murtamaan vanhojen
puolueiden vahvaa linnoitusta.”
”Seuraavat
vaalit ovat luonteeltaan aivan erilaiset. Vertailu vanhaan vaikeutuu, kun
maahan luodaan uusi demokraatinen väliporras,
jonka todellinen valta ja vaikutus paljastuu vasta vuosikymmenten kuluttua.”
”Helsingin
pormestarivalinta on selvä, mutta kokonaisuuden kannalta se on vain bagatelli.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti