Sarjakuva pomppasi yhtäkkiä koko maailman
tietoisuuteen, kun terroristit tappoivat Pariisissa Charlie Hebdo-lehden neljä
pilapiirtäjää, heidän joukossaan lehden päätoimittajan, ja kun Iltalehti
julkaisi välittömästi kolmenkymmenenviiden maailmanlaajuisesti tunnetun
pilapiirtäjän vastaiskun omilla sivuillaan.
Se oli järkyttävää luettavaa.
Sitä seurasi valtaisa mediatulva sananvapauden
puolesta ja terroristijahti Gallian Kukon
pihatunkiolla ja kotinurkissa.
Tänä päivänä näyttää siltä, että tulva jatkuu vielä
pitkään, vaikka tekijät saivat surmansa Ranskan poliisin tehoiskuissa.
Tapahtumien varjoon jäi paljon rauhanomaisempi
muutos, jota olin valmistautunut kommentoimaan heti, kun sain käteeni Suomen
Kuvalehden numeron 1/2015.
Suuri
suosikkini Minun elämäni oli saanut antaa tilaa Homman nimelle.
Sekin tuntui aika kurjalta, kun
olin tottunut lukemaan Timo Mäkelän elämänviisauksia ja tykästynyt hänen
piirrostyyliinsä. Aloitin usein perjantaisen luku-urakkani Timpan teksteillä. Niissä oli rauhallinen rytmi eivätkä ne
hyökänneet kenenkään kimppuun. Tunnistin niistä itseni.
Nyt ne ovat siis poissa.
Paikalle ovat päässeet Markku
Paretskoi ja Topi Koivisto. SK teki viisaasti esitellessään heidät lukijoille.
Sen mukaisesti työnjako on selvä: ”Topi on duunannut hahmot, tilanteet ja
tapahtumiakin aika pitkälle, ennen kuin otan kynän käteen.”
Taustatkin tulevat selviksi. M.P.
on Pahkasian perustaja ja pitkäaikainen päätoimittaja ja T.K.
on sarjakuvataiteilija. Hänen isänsä, Tarmo Koivisto on osuuskuntakumppani ja Mämmilän isäntä. Vankoissa käsissä uusi
sarjakuvakin siis näyttäisi olevan.
Avain sana on satiiri siis sama kuin ranskalaisella Charlie
Hebdonilla.
”Siinä saattaa piillä jonkinlainen sekaannuksen
siemen, kun ajatellaan millainen myrsky sarjakuvan ympärille nyt on syntynyt”,
Viljo Vähänen kommentoi varovaisesti, kun kerroin hänelle uudesta
sarjakuvatuttavuudestani.
”Hommafoorumi kahdelle (Suomen Kuvalehden otsake)
johdatti ainakin minut jollakin tavoin harhaan, kun huomasin joutuneeni
äärioikeiston kotisivuille etsiessäni Googlesta tietoja Homman nimen
taustoista. Sieltä päädyin lueskelemaan jumalanpilkkakeskusteluista ja lopulta
todelliseen satiiriviidakkoon.”
- Sarjakuvan nimi on kieltämättä jotenkin harhaanjohtava,
vaikka ymmärrän kyllä hyvin Lauri Lehtisen arvion, ettei Pahkasika-lehden
perustajan vinoilukonetta tarvitse erikseen käynnistää. Hommaforumilla on jo
nyt vahva poliittinen leima enkä tiedä, haluavatko Peretskoi ja Koivisto
esiintyä nimenomaisesti sillä näyttämöllä. Jos haluavat, se on tietysti heidän
valintansa. Sekin on osa sananvapautta. Tärkeä sellaisenaan.
”Yes. Se on totta. Eikä kavereiden ensimmäinen tuote
Suomen Kuvalehdessä Vaalivoiton uudet
postimerkit mitenkään viitannut hommaforumin suuntaan. Päinvastoin. Sehän
oli aika herkullinen kuvaus eduskuntavaaleihin valmistuvista puolueista.
Tuskinpa se suurempia sydämentykytyksiä, saatikka terroritekoja aiheuttaa,
vaikka puoluejohtajat mainitaan omilla nimillään. En voi kuvitella, että Juha
Sipiläkään ryhtyisi järjestämään traktorimarsseja Helsingin keskustaan sen
vuoksi, että Topi Koivisto on piirtänyt hänen suunsa tukkeeksi punaisen
tennispallon ja Markku Paretskoi laatinut tekstin Kepun vaalivoittoa uhkaa vain se, että Juha Sipilä menee ja sanoo
jotain politiikkaan liittyvää.”
Hauskaa satiiria!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti