497. Sylvi Clinton 160929

Sumuisilla vuorilla

punainen tapasi sinisen

  eikä kummallakaan

  viha kiehunut sydämessään

Yksi silmä, jolla

ei ollut oikeutta ymmärtää

ei edes oikeutta nähdä

  tajusi, että metsässä

  on onnen kukkuloita ja

  suuren häpeän laaksoja

Tuokaa minulle avain,

jotta näkisin sydämeen

Viljo Vähänen oli sanaton katsottuaan Hillary Clintonin ja Donald Trumpin ensimmäisen televisioväittelyn. Hän piti sitä vaikeana teatterina. Siksi hän kertoi kirjoittaneensa tuoreeltaan runon, jonka hän aika vaivautuneena kaivoi taskustaan sanoen, ettei siinä ole päätä eikä häntää.

”Mutta otsake tuotti vaikeuksia”, hän valitti, kun seuraavana aamuna kävelimme jälleen kohti Ryssänkärkeä.

”Ajattele nyt, että ex-presidentin vaimo astuisi miehensä kertaalleen loppuun kulutettuihin saappaisiin. Se ei tahdo mahtua minun otsaluuni takana lojuvaan solumassaan.”

(Tiesin, että Viljo oli lukemassa Volter Kilven Alastalon salia ja että sen tähden hänen sanastonsa oli viime aikoina alkanut kiertyä hauskalla tavalla kikkuralle kuin porsaan häntä)

”Eihän se maailman historiassa olisi mahdottoman suuri harvinaisuus. Ainahan voimakkaat naiset ovat jaksaneet kantaa miestensä varustuksia, kilpiä ja keihäitä. Mutta silti se tuntuu oudolta, väkinäiseltä  ja vieraalta tänä päivänä ja näissä olosuhteissa. Juuri sen vuoksi katselin USA:n presidenttiehdokkaiden väittelyä kuin suurta teatteria. Nukketeatteria, jossa Rouva Fortuna liikutteli lankoja korkealla, pilvien yläpuolella, siellä, mihin tavallisen kuolevaisen silmä ei ulotu.”

”Eikö vanha kunnon taistelu mies miestä vastaan olisi tuntunut reilummalta. David ja Goljat. Ja sillä siisti. Ei olisi tarvinnut harhailla feminismin harhapoluilla …”

- Tuosta saatat joutua vielä luokalle. Heikomman astian teoriat ovat joutuneet ennenkin häpeään.

Tiesin, että puolusteluni oli aika heikko. Kestämätön.

En silti voinut olla kuvittelematta sitä tilannetta, että jonkun Suomen presidentin vaimo (tai Mannerheimin tapauksessa naisystävä) olisi astunut miehensä saappaisiin ja alkanut johtaa ne jaloissaan Valtioneuvoston istuntoja.

Arvelin, että Viljo Vähäsenkin ajatukset olivat kulkeneet samoja ratoja, kun hän oli valinnut arvoituksellisen runonsa otsakkeeksi ”Sylvi Clinton”.

Hienovaraista, runollista viisautta on löytynyt Suomen tasavallan presidentin läheltä kohta sadan vuoden ajan.

Onneksi traditio näyttää jatkuvan.

496. Valkoinen joutsen 160925

Halk' illan ruskon auermaan
 käy lento joutsenen.
 Se laskee lahden hopeaan
 ja soutaa laulellen.
 Se lauloi: "Auvo taivainen
 on armas Suomenmaa”.
 Sen päivä mennä levollen,
 yökaudet unhoittaa.

Reportteri kysyi eilen iänkourimalta virolaismieheltä, että ”valitsetteko nyt mustan hevosen”.

Vastaus tuli empimättä: ”Mieluummin valkoisen joutsenen!”

Siinä oli jotakin tavattoman kaunista – mutta samalla syvän traagista.

Sen yli pyyhkäisi musta pilvi.

Se samainen musta, jonka alle veljemme ovat jääneet jo monta kertaa. Saksalaiset saappaat. Stalinin ruoska.

Välillä aurinko on pilkahtanut.

Valkoinen joutsen on laskeutunut. Yö on unohtunut.

Entä nyt, kun kädessä on vain hauras köysi. Perustuslain kirjain. Presidentin vaalijärjestys.

Musta hevonen? Valkoinen joutsen?

Viljo Vähäsellä oli selitys:

”Valkoinen joutsen ei ole vielä koskaan löytänyt turvallista pesäpaikkaa Baltiasta. Rajan kirous on ollut siellä aina aivan yhtä ankara ja armoton kuin Puolassa. Myrskytuulet ovat rikkoneet pesän ennen kuin poikaset ovat kuoriutuneet. Aallot ovat vallanneet pesäpaikat. Juuret ovat repeytyneet. Vain toiveet ovat jääneet elämään.”

- Tuo on nyt aivan liian runollista, sain sanotuksi, kun pääsimme ohi syyspukuun suonnustautuvan jalavan ja punertuvien vaahteroiden ja kun näimme, kuinka pieni joutsenparvi oli kokoontunut Tiiraluodon suojaan odottelemaan suotuisia tuulia. Viimeiset valkoposkihanhet nyppivät  ruohikkoa Kasinon rannalla.

- Miehitysvallat (Ruotsi, Saksa, Venäjä, Neuvostoliitto) ovat aina jättäneet syvät haavat Viroon. Niistä on ollut mahdotonta toipua yhden tai kahden sukupolven aikana. Aina on musta varjo ollut oven takana odottamassa.

”Aivan oikein. Niinhän se on nytkin. Presidentti on pakko valita, vaikka, vaikka yks haamu oli Marjaanan ovella ja se hiljalleen kolkutti …

Viljo on laulumiehiä!

Nyt hän tarkoitti sitä, että Baltian maat ovat jälleen ajautumassa suurvaltojen, idän ja lännen pelinappuloiksi. Niille on annettu länsimaista shokkiterapiaa, mutta jälkihoito on vielä pahasti kesken. Surutyökin on itse asiassa vielä kesken. Kansojen syksyn (1989) hedelmät ovat pudonneet maahan ja alkaneet mädäntyä ennen kuin uusi kasvusto on ehtinyt kerätä tarpeeksi elinvoimaa. Viimeisimmän miehitysvallan raunioille eivät demokratian ja oikeusvaltion periaatteet ole ehtineet juurtua. Niiden päälle on vain liimattu laastareita, kylttejä ja iskulauseita. Romaaneita ja muuta paljastuskirjallisuutta.

” Toive valkoisesta joutsenesta lähtee sydänjuurista.”

- Se on totta, mutta vaihtoehdot ovat kovin vähissä. Askel eteenpäin (Naton ja EU:n miehityksen vahvistaminen) voisi johtaa sotaan. Askel taaksepäin (Naton ja EU:n miehityksen purkaminen) ei näytä poliittisesti mahdolliselta. Perustuslakia (vaalijärjestelmää) ei voi parissa viikossa muuttaa. Aikaisemmat yritykset valita presidentti, ovat syöneet loppuun monipuoluejärjestelmään asetetut toiveet. Suurta henkistä johtajaa ei ole näköpiirissä. Entä sotilasvallankaappaus?

”Eihän sellainen ole Nato-maassa mahdollista eikä EU:kaan saattaisi sitä hyväksyä. Yhteisbaltialainen baltexit tuskin innostaisi Visegrad-maita (Puolaa, Tshekkiä ja Unkaria), jotka etsivät edelleen kunnollista jalansijaa postkylmänsodan Euroopassa.”

- Entä uusi ETYK?

”Ruuti on jo kertaalleen keksitty. Ei sen uudelleen keksimisessä ole mieltä eikä ETYK-raatoonkaan kannata voimia tuhlata.”

”Sen sijaan vanhaa kunnon aseistariisuntaa kannattaisi kokeilla. Naton sotakoneet pois Baltiasta ja Keski-Euroopasta. Venäjän ohjukset ja muut sotakoneet kauas Euroopan rajoilta. Avaruus (tähtien sota) putipuhtaaksi sotakoneista etc etc”

”Rauha Krimille ja Itä-Ukrainaan …”

- … ja Syyriaan!

Ehkä valkoinen joutsen uskaltaisi sen jälkeen tehdä pesänsä Viroon ja muualle Baltiaan!? Onhan se saanut pesiä rauhassa Suomessakin yli 70 vuotta!

495. Pois hämärästä 160921

Poliittiselle väkivallalle ei ole hyväksyttäviä syitä eikä uusnatsismille tilaa. Perusasioista pitää puhua ääneen ja riittävän usein, jotta periaatteet eivät hämärry.

”Naulan kantaan!”

Viljo Vähänen innostui Hesarin tämänaamuisesta pääkirjoituksesta, kun lähestyimme kirkkaassa aamuauringossa Ryssänkärkeä.

”Tytti Tuppurainenkin lisäsi suolaa natsismikeittoon, vaikka se saattoi olla vain osa demareiden sisäistä valtataistelua, millä ei pitäisi olla mitään tekemistä uusnatsismin kanssa.”

- Olen samaa mieltä. Natsismi on pidettävä selkeästi erossa tämän päivän pakolaiskriisistä, vaikka sen seurauksena ympäri Eurooppaa on alettu pystyttää pelottavia piikkilanka-aitoja, joiden takana viattomat ihmiset elävät kuin keskitysleireissä. Polttouunien katku ei vielä tunnu sivistyneiden eurooppalaisten sivistyneissä sieraimissa. Tuppuraisen & Co auvoisat puheet avoimesta ja suvaitsevaisesta yhteiskunnasta haihtuvat ilmaan kuin natsikrematorioiden savut, jos perusasioita aletaan hämärtää.

”Perusasioiden ongelma on siinä, etteivät ne lennähdä keskusteluun kuin jalattomat linnut jostakin olemattomasta, vaan niillä on omat juurensa ja omat syynsä. Mielestäni ei ole sen vuoksi väärin, että Hesari kysyy pääkirjoituksessaan, että miksi Sipilä mainitsi Otanmäen ja että miksi hän ei maininnut Äänekosken ja Lahden tuoreita epäiltyjä henkirikoksia? Olihan rautatieaseman kohtalokas potku selvästi osa natsismin järkyttävää historiaa. Sitähän on turha kiistää.”

”Mutta ongelmana on se, että tällaiset kysymykset hämärtävät perusasioita.”

Viljo Vähänen on sitkeä tyyppi.

”Olisi jaksettava puhua ääneen ja usein natsismin historiasta, sen juurista ja tapahtuneista tosiasioista. Miksi toisenlaisuus on niin mahdoton asia hyväksyä? Mistä viha toisenlaisuutta kohtaan syntyy? Miksi se synnytti keskitysleirit ja polttouunit sivistyneessä Saksassa, meidän kulttuurisessa ja taloudellisessa ihannevaltiossamme ja aseveljessämme? Miksi se vielä tänäänkin pakottaa rakentamaan muureja ja piikkilankaesteitä valtioiden rajoille? Miksi se johti kuolettavaan potkuun? Kuka käski tuhoamaan viime yönä YK:n avustussaattueen Aleppossa ja estämään inhimillisen avun perillemenon?”

”Miten pääsisimme pois hämärästä!”

Päivä paistoi jo kirkkaasti Kasinon rannan hietikolle. Se värjäsi  tervaleppiä, koivuja ja vaahteroita syysvaatteisiinsa. Pienet koululaiset kiirehtivät reppuineen ja polkulautoineen. Jokunen koirankusettajakin oli vielä liikkeellä. Joku hölkkäsi aamulenkillään. Joku ajoi pieni eväsreppu selässään töihin.

Kaikki oli rauhallista. Onnellista. Arkista.

Toistaiseksi.

494. Roboteista 160915

Ihminen on aina ollut kateellinen linnuille. Kuinka ne osaavat lentää enkä minä osaa, vaan minun on madeltava maassa kuin mato.

Tänä päivänä ilma on sakeanaan kaikenlaisia ihmisen rakentamia kojeita, jotka ovat vieneet hänet itsensä maailman ääriin ja avaruuteen saakka. Nopeammin kuin yksikään lintu. Ja paljon kauemmas.

Ihminen on myös oppinut kouluttamaan lintuja omiksi palvelijoikseen.

Luulisi, että se riittää kateuden korvikkeeksi. Että se osoittaa ihmiselle, että hän viisaampi kuin lintu tai mikä tahansa muu eläin.

Mutta ei.

Ihminen on halunnut työntyä myös muilta ominaisuuksiltaan kuin lentotaidolta lintujen edelle keksimällä erilaisia välineitä, robotteja, joilla hän haluaa hallita sekä ilmatilaa että maaperää, jonka pinnalla ja syvyyksissä liikkuvien olentojen sisuskalutkin hän on halunnut ottaa valtansa alle.

Nyt ihminen on keksinyt, että lintu voi voittaa robotinkin (ks. uutinen 12.9.2016. Hollannin poliisilla yllättävä ja tehokas ase lennokkeja vastaan: Tässä on siivekäs Hunter)

Lennokkikin oli aikoinaan yksi ihmisen suurista oivalluksista, joilla hän pyrki tasavertaiseksi lintujen kanssa käyttäen hyväkseen lintujen siipirakenteita ja tuulen pyörteitä. Sittemmin siitä kehittyivät lentokoneet ja helikopteri.

Viime vuosina tätä oivallusta on käytetty tappamistarkoitukseen.

Olemme jo alkaneet turtua uutisiin, joiden mukaan miehittämättömien lennokkien avulla on surmattu se ja se terroristijohtaja tai joku muu vihollinen.

Viattomat projektit ilmavalvonnasta, kartoituksesta, säähavainnoista ja muusta siviilipalvelusta ovat hautautumassa lennokkinen sotilaskäytön alle. Lennokeista on tullut modernin sodankäynnin arkikalustoa. Niitä hankitaan tietysti myös Suomen armeija käyttöön.

Sillä säästetään muka ihmisuhreja!

Peruste on yhtä vakuuttava kuin Hiroshimassa ja Nagasakissa tai Syyrian massiivisissa ilmapommituksissa, joita on nähty viime päivinä uutisissa.

Mutta kyllä roboteista on varmasti myös todellista ja aitoa hyötyä ihmiselle (ks. Helsingin sanomien tuore kooste ”Nämä muuttavat eniten elämäämme – tulevaisuuden 10 tärkeintä teknologiaa”)

Viljo Vähänen oli erityisen innostunut roboteista, jotka auttavat ihmisen genomia koskevissa laskutoimituksissa.

Ihmisen genomi eli koko perimän sisältävä dna on simulaatiossa voitu lukea sekunnissa 32 kertaa. Tekniikka mahdollistanee siis nopean ja virheettömän sekä hyvin edullisen DNA-lukijan. Halvin koko ihmisen genomin lukeva laite Minion on jo tullut markkinoille noin 2 000 euron hinnalla.

”Kyllä se on mainio esimerkki robotin hyödyllisyydestä, vaikka muistetaan, että kysymys on tässä tapauksessa vain perustiedosta, jonka käyttäminen meitä ihmisiä koskevassa tutkimuksessa on monen eettisen ja moraalisen lukon takana. Ihmisen haploidinen kromosomisto käsittää hieman yli kolme miljardia (3 x 10⁹) emäsparia ja noin 20 000–25 000 geeniä. Kun robotti ei tee virheitä, kuten ihminen, voi hyöty olla arvaamattoman suuri.”

- Aivan, sain sanotuksi ennen kuin Viljo eteni Hesarin luettelossa eteenpäin. - Linnuista puheen ollen tuli mieleeni Richard Bachin Lokki Joonatan. Siinä on valtavasti enemmän syvällistä elämänviisautta kuin yhdessäkään robotissa. Eräänä päivänä Joonatanin luokse saapuu kaksi hohtavaa lokkia, jotka pystyvät samoihin taitolentoliikkeisiin kuin Joonatan vaivattomasti ja virheettömästi. Mitä sen jälkeen tapahtui Jonathan Livingston Seagullille kertoo monin verroin tärkeämpiä asioita kuin ihmisen perimästä suoritettavat laskutoimitukset ja niiden pohjalta tehdyt käytännön sovellutukset taikka Applen iPhoneen asennettavat lisälaitteet saatikka robottiautot tai tavaroiden 3D tulostus.