Ihminen on aina ollut kateellinen linnuille. Kuinka ne osaavat
lentää enkä minä osaa, vaan minun on madeltava maassa kuin mato.
Tänä päivänä ilma on sakeanaan kaikenlaisia ihmisen rakentamia
kojeita, jotka ovat vieneet hänet itsensä maailman ääriin ja avaruuteen saakka.
Nopeammin kuin yksikään lintu. Ja paljon kauemmas.
Ihminen on myös oppinut kouluttamaan lintuja omiksi palvelijoikseen.
Luulisi, että se riittää kateuden korvikkeeksi. Että se osoittaa
ihmiselle, että hän viisaampi kuin lintu tai mikä tahansa muu eläin.
Mutta ei.
Ihminen on halunnut työntyä myös muilta ominaisuuksiltaan kuin
lentotaidolta lintujen edelle keksimällä erilaisia välineitä, robotteja, joilla
hän haluaa hallita sekä ilmatilaa että maaperää, jonka pinnalla ja syvyyksissä
liikkuvien olentojen sisuskalutkin hän on halunnut ottaa valtansa alle.
Nyt ihminen on keksinyt, että lintu voi voittaa robotinkin (ks.
uutinen 12.9.2016. Hollannin poliisilla yllättävä ja
tehokas ase lennokkeja vastaan: Tässä on siivekäs Hunter)
Lennokkikin oli aikoinaan yksi ihmisen suurista oivalluksista,
joilla hän pyrki tasavertaiseksi lintujen kanssa käyttäen hyväkseen lintujen
siipirakenteita ja tuulen pyörteitä. Sittemmin siitä kehittyivät lentokoneet ja
helikopteri.
Viime vuosina tätä oivallusta on käytetty
tappamistarkoitukseen.
Olemme jo alkaneet turtua uutisiin, joiden mukaan
miehittämättömien lennokkien avulla on surmattu se ja se terroristijohtaja tai
joku muu vihollinen.
Viattomat projektit ilmavalvonnasta, kartoituksesta,
säähavainnoista ja muusta siviilipalvelusta ovat hautautumassa lennokkinen
sotilaskäytön alle. Lennokeista on tullut modernin sodankäynnin arkikalustoa. Niitä
hankitaan tietysti myös Suomen armeija käyttöön.
Sillä säästetään muka ihmisuhreja!
Peruste on yhtä vakuuttava kuin Hiroshimassa ja
Nagasakissa tai Syyrian massiivisissa ilmapommituksissa, joita on nähty viime
päivinä uutisissa.
Mutta kyllä roboteista on varmasti myös todellista ja
aitoa hyötyä ihmiselle (ks. Helsingin sanomien tuore kooste ”Nämä muuttavat eniten elämäämme – tulevaisuuden 10
tärkeintä teknologiaa”)
Viljo Vähänen oli erityisen innostunut roboteista, jotka
auttavat ihmisen genomia koskevissa
laskutoimituksissa.
Ihmisen
genomi eli koko perimän sisältävä dna on simulaatiossa voitu lukea sekunnissa
32 kertaa. Tekniikka mahdollistanee siis nopean ja virheettömän sekä hyvin
edullisen DNA-lukijan. Halvin koko ihmisen genomin lukeva laite Minion on jo
tullut markkinoille noin 2 000 euron hinnalla.
”Kyllä se on mainio esimerkki robotin hyödyllisyydestä,
vaikka muistetaan, että kysymys on tässä tapauksessa vain perustiedosta, jonka
käyttäminen meitä ihmisiä koskevassa tutkimuksessa on monen eettisen ja
moraalisen lukon takana. Ihmisen
haploidinen kromosomisto käsittää hieman yli kolme miljardia
(3 x 109) emäsparia ja noin 20 000–25 000
geeniä. Kun robotti ei tee virheitä, kuten ihminen, voi hyöty olla arvaamattoman
suuri.”
- Aivan, sain sanotuksi ennen kuin Viljo eteni Hesarin
luettelossa eteenpäin. - Linnuista puheen ollen tuli mieleeni Richard Bachin Lokki Joonatan. Siinä on valtavasti
enemmän syvällistä elämänviisautta kuin yhdessäkään robotissa. Eräänä
päivänä Joonatanin luokse saapuu kaksi hohtavaa lokkia, jotka pystyvät samoihin
taitolentoliikkeisiin kuin Joonatan vaivattomasti ja virheettömästi. Mitä sen jälkeen tapahtui Jonathan
Livingston Seagullille kertoo monin verroin tärkeämpiä asioita kuin ihmisen
perimästä suoritettavat laskutoimitukset ja niiden pohjalta tehdyt käytännön
sovellutukset taikka Applen iPhoneen asennettavat
lisälaitteet saatikka robottiautot tai tavaroiden 3D tulostus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti