perjantai 1. syyskuuta 2017

571. Viljo Vähäsen syysparlamentti 1. 170902

Kokoonpano: Puhemies: Viljo, kaksi ääntä; Vakiojäsen: Lennu, yksi ääni; Vaihtuva jäsen: Poliitikko (aluksi BZ) yksi ääni; Sihteeri: Blogisti (BL) yksi ääni
Kokoontumispaikka: Pataässä, Kruununhaan Maamyyrä-korttelissa
Kokoontumisaika: Lauantai 2. syyskuuta 2017 –  torstai 30. marraskuuta 2017. Lauantaisin ja/tai sunnuntaisin klo 10-20 paitsi päätösistunto torstaina.
Työjärjestys: Sattumanvarainen.
Avajaisistunto 2.9.2017
Viljo: ”Kesä meni. Syksy saapui. Tervetuloa. Meillä on kolme kuukautta aikaa palauttaa kesän aikana järkkynyt tasapaino. Se on ainoa tehtävämme tällä istuntokaudella.”
Lennu: ”Ei minun  tasapainoni ole mihinkään järkkynyt. Naantalin kesämökillä sain juoksennella vapaasti …”
BZ: ”Niin niin, mutta sinulla on neljä jalkaa. Kyllähän niillä tasapainossa pysyy. Toista se on meillä kaksijalkaisilla. Ei siinä auta lipsuilla …”
BL: ”Älkää nyt heti alkako vinoilla …”
Viljo: ”Tasapainon järkkyminen ei ole mikään leikin asia. Onhan siinä tietysti tuo fyysinen puolensa eikä sitä sovi vähätellä. Puntit pitäisi saada tasapainoon. Se kyllä ymmärretään täällä Maamyyrän korttelissa, josta on näkymät kirkkoon, hallituksen linnaan ja yliopistolle. On osattava etsiä tasapainoa suurten asioiden välille. Jalkojen lukumäärä ei ole sellainen.”
BZ: ”Väärin! Kyllä meillä politiikassa jalkojen lukumäärällä on merkitystä. Nykyään ihmiset äänestävät jaloillaan. Pää on jäänyt yhä enemmän sivurooliin. Massat liikkuvat jaloillaan, eivät päillään. Ei se nyt ole minkäänlaisessa tasapainossa. Mennään sieltä, missä aita on matalin. Mennään eikä ajatella seurauksia.”
Lennu: ”Eihän siinä mitään vikaa ole. Se on luonnollista. Niinhän me ollaan aina tehty. Nälkä se on, mikä jalkoja liikuttaa. Muoti on sivuseikka. Ajatelkaa nyt vaikka niitä Välimereen hukkuneita ihmisraukkoja. Muodinko perässä ne juoksivat kohti kuolemaansa!”
Viljo ymmärsi, että tätä menoa syysparlamentti ajautuisi jo avajaisistunnossaan umpikujaan. Työjärjestyksestä ei olisi apua, koska sellaista ei ollut olemassakaan. Ei esityslistaa.
Viljo: ”Ehkä meidän pitäisi nyt jättää tämä jalkaongelma johonkin myöhäisempään istuntoomme. Se hypähti nyt vain pintaan, kun päätimme kokoontua ensimmäisen kerran Maamyyrä-korttelissa. Onhan tämä aika hieno paikka, mutta hieman levoton kylläkin, kun täällä karaokekin pauhaa lähes vuorokauden ympäriinsä. Jospa siirtyisimme nyt johonkin hiemaan kevyempään aiheeseen.”
Viljo oli miettinyt valmiiksi lauantain haastattelua Akateemisessa kirjakaupassa, jossa mikrofoniin tarttuisivat Suomen tasavallan presidentti ja Paul Benjamin Auster, amerikkalainen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja.
Viljo: ”Kun moni on jo ehtinyt ihmetellä, kuinka Ukolla on ollut aikaa lukea Austerin lähes monumentaalista tuotantoa ja (kuten tämän päivän media kertoo) ihastua siihen, voisitko hieman valaista meille, mistä tässä on kysymys. Onko se, kuten vihjaillaan, vain vaalitemppu, vaikka hän ei ole vielä edes ehdokaskaan?”
Lennu oli selvästikin odottanut tätä kysymystä. Se sopi hänen mielestään hyvin kesäparlamentin sattumanvaraiseen työjärjestykseen.
Lennu: ”Ukko luki kyllä aamulla Jukka Kemppisen terveiset. Niiden mukaan Auster aikoo tiettävästi syöstä Donald Trumpin vallasta, koska hän ei kannata ihmisiä, joilla on tapana puhua sanomatta mitään. Ei Akateemisessa tietenkään mitään sellaista tapahdu, mutta kyllä siinä haastattelussa on tiettyä suurpoliittista jännitystä. Ukon sarjahan on upea. Ensin Putin sitten Trump. Ei siihen joka poika pysty. Minä olen ylpeä Ukosta ja kyllä se hyvin mallaa myös Jennin runoantologiaan, josta on sanottu, että se on rakkaudenosoitus satavuotiaalle Suomelle. Ei Ukon tarvitse olla Austerin suhteen jännittynyt, vaikka tämä kätkeytyisi mustien silmälasiensa taakse. Kyllä Ukko asiansa osaa ja hallitsee. Aamulla häntä hieman huvittivat Kemppisen opetukset Italo Calvinosta ja Cicerosta, mutta kyllähän J.K. oikeassa oli siinä, että haastattelu on osa Ukon vaalikampanjaa. Miksi ei olisi? Hänellähän on saman verran aikaa kuin meidän syysparlamentillamme. Eikä se ole kovin paljon. Muut ehdokkaat ja heidän tukiryhmänsä tietysti hermoilevat, kun näkevät, kuinka taitavasti istuva presidentti käyttää asemaansa ja julkisuutta hyväkseen. Mutta uudelleen. Miksi ei käyttäisi? Sehän on osa hänen omaa elämäänsä ja poliittista uraansa. Ei kenenkään muun. Syksyn kuluessa marssitetaan poliittiselle näyttämölle varmasti myös suuri määrä konkreettisia kysymyksiä – sekä klovneja että tietoviisaita. Tahko pyörii. Veitisiä teroitetaan. Niitä tullaan kyllä iskemään joka suunnasta. Edestä ja takaa.”
Viljo: ”Aivan. Ja siitä muodostuu myös syysparlamenttimme agenda. Sattumanvaraisesti”
BZ: Toivottavasti minä saan olla jonkin aikaa mukana tässä sirkuksessa. Onhan se minunkin leipätyötäni.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti