sunnuntai 24. syyskuuta 2017

581. Viljo Vähäsen syysparlamentti 8. 170924

Kokoonpano: Puhemies: Viljo, kaksi ääntä; Vakiojäsen: Lennu, yksi ääni; Vaihtuva jäsen: Poliitikko (aluksi BZ) yksi ääni; Sihteeri: Blogisti (BL) yksi ääni
Kokoontumispaikka: Pataässä, Kruununhaan Maamyyrä-korttelissa
Kokoontumisaika: Lauantai 2. syyskuuta 2017 –  torstai 30. marraskuuta 2017. Lauantaisin ja/tai sunnuntaisin klo 10-20 paitsi päätösistunto torstaina.
Työjärjestys: Sattumanvarainen.
Seitsemäs istunto 24. 9.2017

Viljo: ”Tänään meidän on puhuttava Saksasta ja Saksan tilanteesta. Missä määrin tämänpäiväiset parlamenttivaalit vaikuttavat Euroopan tasapainoon ja mitä äärioikeiston mahdollinen nousu liittopäiville siihen vaikutta …”
Lennu: ”… Arvoisa puhemies, anteeksi, että keskeytän. Minä en haluaisi käyttää tätä sunnuntaipäivää tulevien asioiden spekulointiin, kun voisimme analysoida juuri päättynyttä suurtapahtumaa, jossa Ukkokin oli näyttävästi esillä. YK:n yleiskokous on sentään paljon tärkeämpi juttu kuin Saksan vaalit. Meillä on tiedossamme Suomen ja USA:n presidenttien puheet. Eikö niissä olisi tarpeeksi ainesta työjärjestykseksi?”
Viljo: ”Jaha. Jaha. Näyttää siltä, että me joudumme äänestämään ensimmäisen kerran tässä syysparlamentissa. Kahta näin suurta asia emme nimittäin voi ottaa samanaikaisesti käsiteltäväksi. Otamme tänään toisen ja ensi kerralla toisen.”
BL: ”Asia on selvä. Vastakkain on siis Lennun ehdotus YK ja Puhemiehen ehdotus Saksa. Äänestys suoritetaan kättä nostamalla.

Kaikki nyökkäsivät hyväksymisen merkiksi. Puhemies kilautti lusikallaan oluttuopin kylkeen. Muutama pää kääntyi syysparlamentin pöydän suuntaan, mutta karaoke jatkui keskeytymättä.

Viljo: ”Pyydän niitä, jotka kannattavat Lennun ehdotusta nostamaan ensin ylös kätensä. Sihteeri kirjaa äänestyksen tuloksen.”

Näin tehtiin. Muutama lisäpää kääntyi ensimmäisen äänestyksen jälkeen, mutta toinen äänestys ei enää kiinnostanut ketään. Puhemies julisti – ääntään korostamatta – äänestyksen tuloksen.

Viljo: ”Äänestyksessä on annettu yhteensä viisi ääntä. Ne jakautuivat seuraavasti: Lennun ehdotus: yksi ääni. Puhemiehen ehdotus: kolme ääntä. Yksi tyhjä. Merkitään pöytäkirjaan, että vaihtuva jäsen äänesti tyhjää. Äänestyksen tuloksena syysparlamentti käsittelee tänä päivänä Saksaa. Lisäksi merkitään, että seuraavassa istunnossa käsitellään mahdollisesti YK:n yleiskokousta.

Lennun naamalla häivähti muutama pettymyksen juomu, koska hän oli valmistautunut puolustamaan Ukkoa niitä vastaan, jotka ovat (suomalaisessa) julkisuudessa sotkeneet presidenttiparin vierailun Atlantin takana lähestyviin vaaleihin kotimaassa. Syysparlamentin istunnon jälkeen hän sanoi (kahden kesken) puhemiehelle pitävänsä sellaisia puheita pikkusieluisuutena.

 Viljo: ”On häkellyttävää, että Saksan traumaattinen jako itään (DDR) ja länteen (Liittosaksa), vaikutta vieläkin niin näkyvästi mielialoihin. Nyt ihmetellään, kuinka Angela Merkel aina vain jaksaa. Eihän hän ole kotonaan juuri koskaan, vaan aina jossakin matkoilla. Hänellä on kyllä miehensä kanssa asunto Berliinissä ja kesäasunto Itä-Saksassa, mutta ei hän niissä ehdi varmaankaan kuin pyörähtää. Tuntuu lisäksi uskomattomalta, että hän pysyy aina vain, kireimmissäkin tilanteissa, maltillisena eikä koskaan lyö nyrkkiä pöytään. Edes äärioikeiston nousu ei saa häntä raiteiltaan.”
BZ: ”Olen varma, että CDU/CSU on tänä iltana jälleen Saksan suurin puolue ja että sen turvin liittopäivät antavat Merkelille valtuudet jatkaa liittokanslerina. Tässä tilanteessa, kun Britannia sekoilee brexitinsä kanssa ja Ranskan parlamenttiin nousi Macronin hyökyaallon mukana suuri joukko kokemattomia jäseniä, Saksa voi esiintyä entistä suuremmassa määrin tasapainottavana tekijänä Euroopassa. Saksan valta kasvaa.”
Lennu: ”Näin on, mutta ei Saksa silti synneistään irti pääse.”
BL: ”Se on totta. Saksalaiset eivät puhu nykyisin mielellään menneisyydestään. Ei Saksan jaosta, eikä Hitlerin ajasta tai niistä vuosista, jolloin Hitler nousi valtaan ensimmäisen maailmansodan raunioista. Saksa haluaa mieluummin esiintyä uutena ja uudistuneena voimana ja katsoa eteenpäin. Siksi se satsaa niin paljon yhtenäisen, voimakkaan Euroopan ideaan.
Viljo: ”Lennun huomautus on silti tärkeä. Äärioikeiston myötä Saksan parlamenttiin on hiipimässä voimia, jotka haluavat työntää juutalaisvainot pois silmistä ja haudata ne syvälle unohduksen kaivoon. Holocaustin muistomerkitkin ovat heille kauhistus. Sieltä kumpuavat myös tämän päivän muukalaisvastaisuuden ideat, jotka ovat saamassa vaarallisella tavalla jalansijaan Euroopan entisten sosialistivaltioiden piirissä.”
BL: ”DDRkin on jonkinlainen häpeäpilkku nykyiselle Saksalle.”
Lennu: ”Saksa ensin! Kyllä siinä on samoja kaikuja kuin Trumpin puheissa Atlantin takana. Nazinoalismin varjo ei ole maailmasta mihinkään kadonnut!”
Viljo: ”Tänä iltana nähdään – ainakin alustavasti – mihin suuntaan Saksa on menossa. Askelmerkkejä ei ole vielä vedetty eurooppalaiseen mielenmaisemaan.”






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti