Rupert Allan Willis määritteli kasvaimen
epänormaaliksi kudosmassaksi, jonka kasvu on runsaampaa ja koordinoimatonta
verrattuna ympäröivään normaaliin kudokseen. Lisäksi kasvaimen kasvu ei lopu,
vaikka sen syntyyn johtanut ärsyke poistuisi (Wikipedia).
Ihmisen
kannalta kasvaimet ovat kiusallisia ja usein hengenvaarallisia. Niitä vastaan
on käyty epätoivoista taistelua
vuosituhansien ajan.
Me
tiedämme nykyisin tarkalleen, että kasvaimet ovat ihmisten lisäksi myös muiden
nisäkkäiden ja kasvienkin vitsaus.
Kasvaimet
leijailevat tiedon taivaalla kuin pilvenhattara. Joskus aamuruskona. Joskus
uhkaavana kuin ukkonen mutta usein myös rauhaisana, yhdessä laskevan auringon
kanssa.
Kun
lähestyimme leudossa pakkaspyryssä Ryssänkärkeä, Viljo Vähänen halusi
huomauttaa, ettei hänellä ole kertaalleen kuolleena miehenäkään sellaista
tietoa, joka auttaisi ihmistä taistelussa kasvainta vastaan.
”Ihminen
on kova luokittelemaan asioita. Hän haluaa näyttää Luonto Äidille hallitsevansa
oman järkensä ja tiedemaailmaan sijoittuvan, vuosituhansia vanhan tietämyksensä
avulla myös kasvaimien arvoituksen.”
Kas
näin.
Gliooma on
hermotukisoluista alkava keskushermoston kasvain. Hemagliooma on verisuonirakenteiden kasvain. Meningeooma on aivokalvon kasvain. On erilaisia syöpiä, kuten eturauhassyöpä,
haimasyöpä,
keuhkosyöpä,
kilpirauhassyöpä,
kohdunkaulan
syöpä, kohdunrungon
syöpä, lymfooma
eli imukudossyöpä, mahasyöpä,
melanooma, munasarjasyöpä,
munuaissyöpä,
paksusuolisyöpä,
peräaukon
syöpä ja rintasyöpä.
”Yhtä kaikki.
Pahanlaatuinen kasvain pelottaa ihmistä sen vuoksi, että se lähettää matkaan
etäpesäkkeitä, kätkeytyy arvoituksellisesti ja saattaa herätä eloon milloin
tahansa. Arvaamatta. Hyvänlaatuinenkin kasvain saattaa nojata johonkin
elintärkeään hermoon ja aiheuttaa tuskaa ja kärsimystä.”
-
Mikä saa sinut tällä kertaa noin synkeisiin ajatuksiin keskellä valkoisina
hohtavia hankia. Kasvainhan on perusluonteeltaan biologinen ilmiö. Se kuuluu tuohon tieteellisen tiedon
kategoriaan, eikä sen siirtäminen tai soveltaminen muihin tieteellisen tiedon
kategorioihin ole ongelmatonta.
”Yes.
Näin on. Mutta arkipolitiikan piirissä tuota rajaa ei aina ymmärretä, vaan esimerkiksi kiusallisen kasvaimen käsitettä käytetään
rennosti ja epämääräisesti kuvailemaan esimeriksi puolue-elämän dramaattisia
muutoksia. Analogioita etsitään muun muassa lääketieteen piiristä. Sanotaan,
että jokin ilmiö tai ihminen on kuin syöpä ja käyttäytyy kuin syöpä.
Pelottavasti ja arvaamattomasti. Etäpesäkkeillä pelotellaan.”
-
Niille naureskellaan kuitenkin aivan toisessa sävyssä kuin lääketieteen
vakaville kasvaimille. Mutta saattavathan ne yhteiskuntatieteenkin piirissä
muodostua aivan yhtä dramaattisiksi ja turmiollisiksi.
”Aivan.
Ajatellaan nyt vaikkapa erivärisiä diktatuureja tai ammattirikollisuutta taikka
terrorismia. On niissä ehkä samanlaisia piirteitä kuin kiusallisissa
kasvaimissa.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti