Suru
Kirkkaan aamujärven pinnalla,
melkein näkymättömissä
vihreiden, punaisten, ruskeiden
kaislojen keskellä odotit päivää,
joka olisi varattu vain sinulle.
Tuulet kävivät, metsät synkkenivät,
kalliot räjähtivät, mutta sinä vain nukuit
kuin pieni lintu pesässään.
Ja odotit.
Odotit hetkeä, jolloin taivas olisi auki
sinua varten, sinun lempeille kasvoillesi
ja punaisina pyöriville kutreillesi
KIITOS. AUTA.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti