(1) Koollekutsuja piti ovea raollaan niin
pitkään, että sielukin jo alkoi mustua. Piispat porisivat keskenään. Päät
kolisivat. Suut retkottivat avoimia kuin vahan ladon ovet. Toiveita kuitenkin
tirskui pitkin syksyä seinien raoista. Kunnes Juudas Ikariot ilmestyi
varjoista. Ja yö laskeutui.
(2) Tänään Koollekutsuja päätti sulkea konsiilin oven lopullisesti. Toimimattomia prototyyppejä ei julkisteta. Se oli
insinöörin kuvakieltä.
(3) Nyt
alkavat piispojen taustajoukot hermostua. Eihän tässä näin pitänyt käydä. Mehän
oltiin karvan päässä ratkaisusta. Jokainen oli valmis tinkimään jostakin. Kuka
nyt ottaa vastuun?
(4)
Mieli tekisi antaa syylliselle sakinhivutusta, mutta Bjälbon perustuslaki
kieltää sellaiset typeryydet. Nehän kuuluvat barbariaan. Eivät sivistyneet
ihmiset lyö summamutikassa. On tiedettävä syyllinen. On tiedettävä motivaatio.
On osattava rangaista kohtuullisesti.
(5) Koollekutsujan
käsi ei ole vielä irronnut konsiilin oven
kahvasta, vaikka mieli vaeltaa jo pahan ja hyvän kyisessä pellossa, jota
Kullervokaan ei olisi uskaltanut kyntää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti