424. Verekseltään 160116

Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksesta epäillyn, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos.

Jokainen saa ottaa kiinni myös sen, joka viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan on pidätettävä tai vangittava.

Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle.

”Laki on sama kaikille. Jokaiselle. Se on sanottu Suomen peruslaissa. Rikollisen saa jokainen ottaa kiinni verekseltään, kunhan luovuttaa tämän viipymättä poliisille. Ei siinä ole mitään epäselvää.”

Viljo Vähänen osasi olla vakuuttava.

Hän sanoi seuranneensa huolestuneena taharrush gamae-keskustelua ja Soldiers Of Odinin toimintaa.

”Samasta juuresta ne lähtevät. Pelosta ja turvattomuuden tunteesta. Ne ovat tämän ajan ilmiöitä, mutta eivät mitenkään uusia. Ainahan ihmiset ovat jotakin pelänneet. Ei se ole uusi asia. Päinvastoin. Yhtä vanha kuin synti.”

Tästä olimme Viljon kanssa yhtä mieltä. Pelko voi iskeä mistä tahansa, milloin tahansa ja keneen tahansa. Pelollakin on siis monet kasvot. Tuhannet, kuten sanoimme, kun puhuimme edellisellä kerralla pahuudesta.

- Mutta omankädenoikeus on juridinen kysymys. Siitä voidaan kirjoittaa lakipykäliä. Sen rajat on mahdollista määritellä. Pelko karkaa lainsäätäjän käsistä. Siitä ei saa otetta.

” Pelkoa on kuitenkin vaikea pitää lieventävänä asianhaarana, jos kyseessä on rikos. Omankädenoikeuttakaan ei voi perustella pelolla. Siis että pelkää niin pahoin, ettei usko, että poliisista on apua, että poliisi ehtisi ajoissa paikalle.”

Viljo kertoi löytäneensä määritelmän siitä, milloin jokainen voi vedota omankädenoikeuteen.

Verekseltään tarkoitetaan tilannetta, jossa rikos on juuri havaittu tapahtuneeksi. Pakenemasta tavatulla rikoksentekijällä tarkoitetaan vastaavasti sitä, että juuri kyseinen pakenija on rikoksentekijä, eikä erehtymisen vaaraa ole. Takaa-ajo on alkanut tällöin rikoksen tapahduttua ja jatkuu kohdistuen varmuudella oikeaan rikoksentekijäksi epäiltyyn.

Tästäkin olimme yhtä mieltä. Rikollisen saa ottaa kiinni verekseltään.

Mutta mikä onkaan se rikos, jonka hillitsemiseen Odinin sotilaat ja Kölnin mielenosoittajat tarvitsisivat omankädenoikeutta? Vai olisiko asia niin, että nämä hyvä tarkoittavat ihmiset olisivatkin itse rikollisia? Onko ylipäätänsä mahdollista käyttää omankädenoikeutta, jos rikosta ei ole tapahtunut? Jos on vain mahdollisuus (pelko), että rikos voisi tapahtua?

”Tässä liutaan nyt vaikealle, jopa vaaralliselle, alueelle. Onko minulla oikeus suojella omaisuuttani ja perhettäni omilla keinoillani, omilla aseillani? Turvautumatta poliisiin? Kuuluuko se vapaan maan ja vapaan ihmisen peruuttamattomiin oikeuksiin? Ilman yhteiskunnan säätämiä rajoituksia?”

- Uutiset Intiassa tapahtuneista joukkoraiskauksista ja Kölnin tapahtumista, mutta myös suomalaisista polttopulloista turvapaikkahakijoita vastaan kietoutuvat nyt yhdeksi vyyhdeksi, jota on mahdotonta selvittää verekseltään. Yleinen kiinniotto-oikeus ei riitä perusteluksi silloin, kun yhteiskunnan virallinen väkivaltakoneisto, poliisi ja armeija, käyttää perustuslaillisia oikeuksiaan.

Siinä joutuu kansanvalta, demokratia, kovalle koetukselle.

On aina joutunut.