Suomen
konservatiivit osoittivat melkoista ennakkoluulottomuutta valitessaan
puheenjohtajakseen Cai-Göran Alexander Stubbin. Nimessä on
supisuomalaisille peräti kuusi vierasta konsonanttia (jos lasketaan, että d-kin
on sellainen, kuten kaikki, jotka toivottavat Eino Poutiaisen hengessä klara
vappenia tai sattuvat asumaan Tampereella, tietävät).
Mutta on siinä muutakin. Vuodesta 1918 lähtien
konservatiiveilla ei ole ollut yhtään kieliasultaan vieraskielistä
puheenjohtajaa (kun muistetaan, että hokerikin
on vain eräs suurikokoinen hailaji). Se on tukeva peruskallio suomalaiselle
puolueelle.
Mutta, nyt on.
Ja yhtä selvää on, että nykyisen puheenjohtajan nimi
vääntyy pian (ellei jo ole vääntynyt) kansan suussa aidolle suomenkielelle. Itsekin
olen jo lyhentänyt hänen etunimensä Aleksiksi, vaikka kirjoitankin sen loppuun
äksän.
Kohta varmaan puhutaan ”Tupista” tai muusta
sentapaisesta. Ja pohjoisen savottakämpillä pelataan tuppea, pääministeripeliä.
Eihän nimi miestä pahenna.
Se tuli mieleeni, kun luin toissapäivänä Le Monden Lontoon kirjeenvaihtajan, Marc
Rochenin, artikkelin Chuka Umunna, l’Obama anglais. Että Englannin
seuraava pääministeri olisi amerikkalaisen mallin mukaan korkeasti koulutettu
juristi, jonka sukujuuret ovat Afrikassa. Ei kuitenkaan konservatiivi, vaan
työväenpuolueen mies.
Joskus aamutuntien lukuretkilläni silmäni iskevät
kiinni johonkin nimeen, eikä siitä tahdo päästä irti ennen kuin kaivelee hieman
taustoja, kuten tässäkin tapauksessa.
Marc Rochen aloittaa artikkelinsa kysymällä, mikä
mies Chuka Umunna oikein on. Englantilainen konservatiiviko? Sellainen, joka on
käynyt kallista, yksityistä oppikoulua, kulkee hienostoräätälin valmistamassa
puvussa, siteeraan Shakespearen sonetteja ilman väärää korostusta. Ja, etenkin,
on juristi, pankkiiri tai erityistilintarkastaja Lontoon Cityssä, ja tietysti
anglikaani.
Siis, jolla olisi ainakin hitusen verran
stubbimaisia piirteitä?
Ei. Ei hän ole konservatiivi, vaan oppositiossa
olevan työväenpuolueen varjohallituksen kauppaministeri. Siis sosialisti tai,
kuten hän itse (hieman epämääräisesti) sanoo ”sosialidemokraatti”, joka toivoo
”oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa ja kestävämpää maailmaa.”
Aikalailla USA:n presidentin, Barack Obaman
kaltainen mies, jonka sukutaustastakin löytyy samoja, traagisia, piirteitä.
Obaman kenialainen isä kuoli auto-onnettomuudessa. Chuka Umunnan nigerialainen
isä murhattiin.
Yhteistä näillä eri sukupolviin (Obama 52v, Umunna
35v) kuuluvilla superpoliitikoilla on puhetaito, kaunopuheisuus. He osaavat
ottaa kuulijansa. He osaavat hurmata sanoilla ja olemuksellaan. Molemmat ovat
tummaihoisia, mikä antaa heille eksoottisen säväyksen. (Barack Obama on USA:n
ensimmäinen tummaihoinen presidentti ja Chuka Umunna tulisi olemaan Englannin
ensimmäinen tummaihoinen pääministeri. Suomella ei ole vielä ollut tummaihoista
presidenttiä eikä pääministeriä)
Molemmilla on sama ongelma: kuinka lähelle oikeistoa
(konservatiiveja, republikaaneja) on uskallettava mennä kadottamatta omaa
vasemmistolaista (Labour, Demokraatit) identiteettiä ja kannattajakuntaa?
Chuka Umunnalla tämä ongelma ei ole vielä aktuelli,
mutta Obamalle siitä on jo tullut hirmuinen elämän ja kuoleman kysymys, jonka
eteen hän joutuu päivittäin. Vähäpätöisiltäkin tuntuvista, arkisista
kysymyksistä, voi nousta suuri poliittinen haloo, saatikka sitten todella
suurista ongelmista, kuten turvallisuuspolitiikasta, uskonnoista,
sukupuolisuudesta, kuolemanrangaistuksesta etc.
Toistaiseksi ”Thatcherin romahduksen ja uuden
Labourin lapsi”, jollaiseksi Chuka Umunna kutsuu itseään, saa liidellä aika
huolettomana aurinkoisilla julkisuuden ulapoilla. Varmaankin hänen korvissaan
englantilaisten kapitalistien hyräily tuntuu mukavalta.
Marc Rochekin on huomannut, kuinka brittiläisen
teollisuuden napamiehet kehuvat Chuka Umunnaa: ”Hän on mies, jonka kanssa voi
hoitaa asioita”, mikä varmaankin tarkoittaa samaa kuin ”tehdä bisnestä”.
Alkaako ”nigerialaisesta” Umunnasta kasvaa
”kenialainen” Obama? Se nähdään mahdollisesti jo ennen kuin tämä vuosituhat
saavuttaa puolivälinsä!
Kansallinen identiteetti (brittiläisyys, amerikkalaisuus)
leimaa luultavasti näiden superjulkkiksien ajattelua ja ratkaisuja koko heidän
maallisen vaelluksensa ajan.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti