keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

342. ”Listavaalit” 150311

”Nykyisin minun on vaikeaa pysyä kärryillä. En tahdo saada mistään otetta. Kaikki liikkuu ja pyörii. Olenkohan nyt jo saavuttanut sen vaiheen elämässäni, josta eräs nouseva poliittinen tähti totesi aikoinaan, kauan sitten, että kun ajetaan lujaa, niin paskat putoavat kärryiltä?”
Viljo Vähänen on harvoin pessimistinen, mutta nyt se kuulsi läpi hänen olemuksestaan. Tai pitäisikö sanoa, että haisi lävitse!
Puhuimme edessä olevista vaaleista.
- Tuskinpa sinä mihinkään putoat, vastasin. – Ja onhan sinulla noita kokemuksia vaikka kenelle jakaa. Pysy vain rauhallisena ja omissa nahoissasi. Eihän mennyt eletä Euroopan hullua vuotta, jolloin sinä kuolit ensimmäisen kerran (ks. blogini nro 2 Viljo Vähäsen ensimmäinen kuolema 110216). Siitähän on jo kohta 50 vuotta. Vaikka täytyy kyllä sanoa, ettei maailma ole noista vuosista lähtien ainakaan rauhallisemmaksi muuttunut. Vauhti on vain kiihtynyt, joten ymmärrän kyllä pelkosi.
”No, enpä tiedä. Jotenkin vain tuntuu, etteivät eduskuntavaalit kiinnosta meikäläistä tippaakaan. On ihan yksi lysti, keitä sinne valitaan. Ei minulla ole edes omaa ehdokastani tiedosta … eikä näin ole käynyt koskaan aikaisemmin. Aina olen hyvissä ajoin päättänyt, ketä äänestän, mutta nyt ei edes puoluekaan ole varma. Tämä sixbäkki oli katastrofi. Se vei uskon rippeetkin. Enkä usko, että opposition varjoistakaan mitään uutta tähteä syttyisi. Samaa rataa mennään istuipa Arkadianmäellä kuka tai keitä tahansa.”
Tästä aloimme Viljon kanssa olla yllättäen aika lailla samaa mieltä. Siirtyminen nukkuvien puolueeseen ei kuitenkaan tulisi kysymykseen. Se oli selvä. Mutta vaihtoehtojen seulominen tuntui tuhauttavalta emmekä kumpikaan aikoneet turvautua vaalikoneisiin, jotka nyt pyörivät vimmatusti kuin tiibetiläiset rukousmyllyt. Vaalitilaisuuksiinkaan emme aikoneet osallistua eivätkä Ylen vaaliohjelmatkaan kiinnostaneet.
Olisimmeko siis valmiit putoamaan kuin vanhat pierut kottikärryiltä?
”Tilanne on sillä tavalla omituinen, etten minä ainakaan jaksa lukea puolueiden vaaliohjelmia ja muuta virallista propagandaa. Olen valmis siirtymään liikkuvien äänestäjien kasvavaan joukkoon ja ratkaisen ehdokkaani vasta äänestyskopissa katsomatta edes ehdokaslistoja. Panen vain silmät kiinni ja tökkään etusormeni johonkin kohtaan. Tuon numeron kirjoitan äänestyslippuuni …”
- Se on ainakin oikein. Hylätyllä äänestyslipulla on vain vessapaperin arvo, jos sitäkään.
MUTTA
Kuinka tähän tilanteeseen ollaan ajauduttu? Mistä tämä apatia? Vaaliväsymys vaalien kynnyksellä!
”Se on vakava kysymys. Vaalit ovat kuitenkin meidän poliittisen järjestelmän runko, tukipilari. Ainoa oikea vaihtoehto. Ehkä meidän vaalijärjestelmämme, suhteellinen vaalitapa, jossa ääni annetaan tietylle henkilölle, on jollakin tapaa väärä. Siinä korostuvat politiikan narsistiset ja hedonistiset piirteet. Henkilökohtainen kilpailu. Äänten kalastus. Syvempi ajattelu, aatteet, hautautuvat sen alle. Revitään henkilökohtaisia voittoja kuin vapaassa markkinataloudessa pahimmillaan. Ajatellaan, että minun voittoni koituu automaattisesti kokonaisuuden hyväksi. Olipa hinta kuinka korkea tahansa …”
- Ajatteletko, että ruotsalaiset listavaalit tai amerikkalaiset enemmistövaalit muuttaisivat tilanteen parempaan suuntaan?
”Enpä usko. Kyllä meillä on niin vankka traditio antaa ääni ensisijaisesti henkilölle eikä puolueelle, että listavaali vain sotkisi tilannetta. Enemmistövaali taas johtaisi erilaisten vähemmistöjen sortamiseen tai tilapäisten enemmistöjen, kuten teekutsujen ylivaltaan.”
- Mutta näihin vaaleihinhan mennään nyt erilaisten listojen myrskyssä. On ”BZ”-lista. On Stubbin lista. On Juhana Vartiaisen lista. On Sipilän lista. Jaakonsaaren lista. On Arhinmäen lista. Ja mitä niitä nyt onkaan. On kymmeniä irtiottoja, satoja vaalikikkoja. On juutuubeja ja blogeja. Nämähän ovat todelliset listavaalit.
”Aivan niin. Tiedontulva on valtaisa. ”Listavaalit” hämäävät ja hämmentävät. Tietotekniikka jyllää.”
- Mutta yritetään nyt kuitenkin pysytellä kärryillä, vaikka ohjakset viuhuvat jo kaukana käsiemme ulottumattomissa.
”YES. Meidän ohellamme Pilvi ja Pälvi näkevät sunnuntai-iltana 19.4.2015 ketkä 200 Suomen kansa on valinnut edustajikseen Arkadian mäelle. 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti