Idän viisaat kohtasivat toisensa suurruhtinaiden kesäpalatsissa. He
halusivat sopia vastavoimasta..
Molemmilla olivat taskut täynnä menneiden aikojen suuria muistoja.
Toisella Venäjän koko historia. Toisella Osmanien valtakunta. Paikkana oli
Konstantinin palatsi Pietarissa. Sen suunnittelun oli aloittanut Pietari Suuri
jo vuonna 1715.
Historian siivet havisivat.
Oli suuruuden aikoja ja suuria katastrofeja. Oli onnea ja menestystä, mutta
myös karvaita tappioita, surua ja murhetta.
Nyt piti näyttää koko maailmalle, että elossa ollaan. Että voimaa on
tallella.
Mutta soveltuvatko mekaniikan peruslait nykypäivään? Nehän olivat
tiedossa jo ennen kuin kesäpalatsia alettiin rakentaa. Isaac Newton oli julkaissut
ne ensimmäisen kerran vuonna 1687 teoksessaan Philosophiae Naturalis Principia Mathematica. Löytäisivätkö idän
viisaat vastavoiman perusteet matematiikasta? Olisiko historia pelkkää
matematiikkaa? Logiikkaa? Puhdasta järkeä?
Viljo Vähänen oli anivarhain jo hereillä, kun suuntasimme jälleen kohti
Ryssänkärkeä.
Olimme lukeneet
uutisista, että Venäjän presidentillä oli ollut vilkas viikko. Hän oli tavannut
maanantaina Azerbaidzhanin ja Iranin presidentit Ilham
Aliyevin ja Hassan Rouhanin, tiistaina Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin
ja että eilen oli vuorossa Armenian presidentti Serzh Sarkisian.
Kiirettä siis piti.
Jotakin suurta oli tekeillä?
Vastavoima lännelle? Natolle ja EU:lle?
Viljo aloitti esitelmänsä heti, kun olimme ohittaneet Kasinon rannan.
”Mekaniikan perustuslait – liikkeen jatkuvuus, dynamiikka sekä voima ja
vastavoima – soveltuvat huonosti politiikkaan, koska sen perustana eivät ole
luonnonlait vaan inhimillisen elämän tietyt tosiasiat, joissa on kyllä havaittu
jonkinlaista lainalaisuutta, mutta se on kaukana matemaattisesta täsmällisyydestä.”
” Newtonin kolmas
laki sanoo, että jos kappaleeseen vaikuttaa toinen kappale jollain voimalla,
niin samanaikaisesti kappaleen täytyy vaikuttaa toiseen kappaleeseen yhtä
suurella, mutta suunnaltaan vastakkaisella voimalla. Tätä ei pidä sekoittaa Newtonin
toisesta laista johdettuun tasapainoyhtälöön, joka on usein algrebrallisesti
samankaltainen, mutta jonka fysikaalinen merkitys on toinen. Oleellisena erona
on se, että voima ja vastavoima vaikuttavat aina eri kappaleisiin.”
”Tasapainon
etsiminen on politiikkaa, ei matematiikkaa. Se voi olla päämäärä tai tavoite,
mutta mekaniikan peruslaeilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä.”
quod erat demonstrandum
Viljo oli tohkeissaan.
- Ajattelet siis, että Konstantinin palatsin
tapaaminen oli vain poliittista teatteria, sanoin, kun Viljo veti vähän henkeä.
– Ehkä tässä on kysymys vain terminologisesta virheestä. Idän viisaat eivät
siis etsi vastavoimaa vaan tasapainoa? Sehän oli kylmän sodan päämäärä … että
itä ja länsi pelkäisivät toisiaan yhtä paljon … tasapainoisesti …
”Oukei. Siitähän tässäkin on tietysti kysymys.
Tavallinen järki common sense riittää. Ajatellaan, että vastavoiman
tarkoituksena on voimatasapaino. Mutta silloin siirrytään tietysti voimapolitiikkaan
mikä on kiistattomasti poliittinen termi.”
Tästä oltiin Viljon kanssa täysin samaa mieltä.
Olimmehan lukeneet huolella Pekka Visurin perusteoksen Turvallisuuspolitiikka
ja strategia (WSOY 1997).
”Siitä tuli mieleeni hälyuutinen Marskin laatan sottaamisesta
Pietarissa. Pekkahan otti järkevästi kantaa myös siihen. Historialliset mielikuvat
iskostuvat sitä voimakkaammin mitä paremmin se sopivat kulloisenkin voimapolitiikan
ideologisiin taustoihin.”
MUTTA.
Mekaniikan peruslaeilla ei niidenkään kanssa ole
mitään tekemistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti