perjantai 6. lokakuuta 2017

585. Viljo Vähäsen syysparlamentti 11. 171007


Kokoonpano: Puhemies: Viljo, kaksi ääntä; Vakiojäsen: Lennu, yksi ääni; Vaihtuva jäsen: Poliitikko: (IAMK) yksi ääni; Sihteeri: Blogisti (BL) yksi ääni
Kokoontumispaikka: Pataässä, Kruununhaan Maamyyrä-korttelissa
Kokoontumisaika: Lauantai 2. syyskuuta 2017 –  torstai 30. marraskuuta 2017. Lauantaisin ja/tai sunnuntaisin klo 10-20 paitsi päätösistunto torstaina.
Työjärjestys: Sattumanvarainen.
Yhdestoista istunto 7.10.2017

Viljo: ”Lennun lempeästä ja aivan asiallisesta painostuksesta johtuen otamme tässä lauantaipäivän istunnossa työjärjestykseen Yhdistyneet Kansakunnat ja erityisesti parhaillaan käynnissä olevan yleiskokouksen. Avauspuheenvuoron annan tietysti Lennulle. Ole hyvä.”

Lennun kasvoille levisi tyytyväinen hymy, joka on tullut suomalaisille televisionkatsojille jo tutuksi.

Lennu: ”Kiitos herra puhemies. Aluksi haluan todeta, että valmistelimme Ukon kanssa tätä puhetta aivan erityisellä huolella, koska tiesimme, että koko maailman silmät kohdistuisivat tänä vuonna yleiskokouksen puhujapönttöön sen vuoksi, että siihen astuisi ensimmäistä kertaa elämässään Donald Trump, mutta myös siksi, että se on yksi meidän oman juhlavuotemme pääpuheiden tärkeimmistä foorumeista. Korostan myös, että Jenni oli tiivisti mukana valmistelussa …”
IAMK: ”… Sen arvasin heti, kun sain ensimmäisen luonnoksen käsiini …”
Lennu: ”Se tapahtui kyllä aivan viime vaiheessa, jolloin luonnos oli jo kiertänyt aika pitkään virallisilla kierroksillaan, mutta haluan siis korostaa, että puheen perusvire syntyi meidän kolmen keskusteluissa jo kauan ennen kuin yksikään virallinen korva oli kuuloetäisyydellä.”

Uudella vaihtuvalla jäsenellä oli ehkä vain ylimalkainen käsitys siitä, kuinka tasavallan presidentin tärkeimmät puheet syntyvät eikä hänellä ollut aavistustakaan Lennun tärkeästä roolista tässä suhteessa, vaikka hän varmaankin tunsi kuuluvansa poliittiseen sisäpiiriin.
 Lennu vilkaisi häneen merkitsevästi ennen kuin jatkoi.

Lennu: ”Ensinnäkin olimme yksimielisiä siitä, että Jennin kädenjälki saisi tulla selvästi esille puheessa. Emme tietenkään tarkoittaneet mitään naisellista pintakoreutta tai Jenniin liitettyä runollisuutta, vaan todella merkittäviä, kovan luokan poliittisia painotuksia … Toiseksi pidimme tärkeänä, että puheeseen sisällytettäisiin (tavalla tai toisella) selkeästi yhteisöllinen taikka yhdessä toimimisen periaate, jonka Donald Trump saisi vapaasti tulkita kritiikiksi ajamaansa USA ensin linjaa vastaan.”
BL: ”Tätähän kyllä odotettiin monella taholla, vaikka tiedettiin kyllä, ettei YK:n yleiskokous olisi siihen aivan oikea foorumi.”
Lennu: ”No, joka tapauksessa molemmat seikat löytyvät kyllä Ukon puheesta. Kiinnitän vain huomiotanne kahteen kohtaan ja niiden paikkaan Ukon puheessa.”

Lennu selasi hetken papereitaan, vaikka olisi kyllä muistanut puheen yksityiskohdat ulkoakin.

Lennu: ”Pian alkukohteliaisuuksien jälkeen tuli ensimmäinen Jennin kädenjälki.”

Naiset, lapset ja nuoret maksavat usein kovimman hinnan konflikteista, mutta he pystyisivät myös osoittamaan tien ulos kriisistä. 
Suomi on ollut mukana perustamassa Pohjoismaisten naisrauhanvälittäjien verkostoa. Sen päämääränä on kestävän rauhan aikaansaaminen osallistamalla naisia merkityksellisellä tavalla kaikissa rauhanprosessin vaiheissa.

”Kiinnitän huomiotanne sanaan osallistamalla. Se sisältää vaatimuksen käytännöllisiksi toimenpiteiksi, joilla naiset voisivat osallistua rauhantyöhön. Myöhemmin puheessa käytetään samassa tarkoituksessa sanaa voimaannuttaminen. Ne ovat hyvin jennimäisiä ilmaisuja. Mutta kyllä ne sopivat myös Ukon suuhun.”

”Toinen Jennin kädenjälki näkyy puheen loppupuolella.”

Kaupungit tarjoavat ihmisille lukemattomia mahdollisuuksia, ja kaupungistumisessa on erittäin paljon positiivista potentiaalia. Kaupungistuminen voi kuitenkin väärin johdettuna myös johtaa juurettomuuteen, toivottomuuteen ja jopa radikalisoitumiseen.

”Tätä me mietimme pitkään. Mitä voisimme sanoa niistä syistä, jotka löytyvät terrorismiaallon taustalta? Sehän on monikerroksinen ja poliittisesti erittäin vaikea ongelma … jos halutaan sanoa jotakin muuta kuin kauniita lauseita.”
Viljo: ”Se on totta. Suomen puheenvuorossa etsittiin selvästi käytännönläheisiä teemoja.”
Lennu: ”Aivan. Siitä on hyvänä esimerkkinä Ukon vetoomus Agenda 2030:n puolesta. Yrittäkää nyt kestää vielä yksi pitkähkö sitaatti. Sitten voimme mennä toiseen pääkysymykseen eli viestiin Donald Trumpille.”

Suomen ulkopolitiikan tärkeimpiä painopisteitä on sukupuolten välinen tasa-arvo. HeForShe-kampanjan maailmanlaajuisena Impact Champion -lähettiläänä pidän aihetta henkilökohtaisesti läheisenä ja tärkeänä. Kestävän kehityksen saavuttamiseksi on elintärkeää, että kaikilla maailman kansalaisilla on mahdollisuus käyttää seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita. Samaten olisi jokaiselle taattava seksuaalioikeudet ja pääsy kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen pariin.

IAMK: ”Toden totta. Tuo näkökulma on tahtonut unohtua viimeaikaisesta ulkopoliittisesta keskustelusta. Mutta mikä olikaan se heitto, jonka te kolme olitte suunnitelleet USA:n presidentille. Media ei sitä ainakaan ihan heti tajunnut.”
Lennu: ”No. Se olikin sijoitettu aivan puheen loppuun eikä sitä muotoiltu kovin tarkasti saatikka hyökkäävästi”

Uskon vakaasti, että meidän on maailman yhteisönä puututtava globaaleihin haasteisiin ja uhkiin yhteisesti, eikä toimittava vain yksin. Rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet ja kehitys kuuluvat meille kaikille. Vain yhdessä voimme tehdä maailmasta paremman paikan.

Viljo: ”Itsekkäiden, kansallisten etujen turvaamiseksi rakennetut tai rakenteilla olevat muurit eivät sovellu laisinkaan maailman yhteisön agendalle.”













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti