lauantai 28. lokakuuta 2017

593. Viljo Vähäsen syysparlamentti 17. 171028

Kokoonpano: Puhemies: Viljo, kaksi ääntä; Vakiojäsen: Lennu, yksi ääni; Vaihtuva jäsen: Poliitikko: (IAMK) yksi ääni; Sihteeri: Blogisti (BL) yksi ääni
Kokoontumispaikka: Pataässä, Kruununhaan Maamyyrä-korttelissa
Kokoontumisaika: Lauantai 2. syyskuuta 2017 –  torstai 30. marraskuuta 2017. Lauantaisin ja/tai sunnuntaisin klo 10-20 paitsi päätösistunto torstaina.
Työjärjestys: Sattumanvarainen.
Seitsemästoista istunto 28.10.2017

Viljo: ”Sain pari päivää sitten lahjaksi historiateoksen Varjo Suomen yllä, joka perustuu Stalinin salaisiin kansioihin vuosilta 1940-1964. En ole ehtinyt edes selailla sitä sen vertaa, että voisimme ottaa sen tänään työjärjestykseemme. Mutta perästä kuuluu sanoi torvensoittaja eli palaamme aiheeseen marraskuun puolella, jolloin saamme jälleen uuden vaihtuvan jäsenen seuraamme”
”Sen sijaan otamme aiheeksemme digipilvet joihin vanhanaikaiset höyrykirjeet katoavat. Samalla voimme sivuta Stalin-kirjan yhden kirjoittajan, Timo Vihavaisen ajatusta siitä, että eurooppalaiseen sivistykseen on vuosisatojen kuluessa kuulunut pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen, mutta että nykyisin nuo tunnukset ovat katoamassa barbariaan.
Lennu: ”Se on runollisesti sanottu. Jennikin oli lukenut jo vuosia siten Timon kirjan länsimaiden tuhosta ja hän piti tämänvuotista Barbarian paluuta sen mielenkiintoisena täsmennyksenä.”
BL: ”Minäkin olen pohdinnoissani, jotka koskevat atomisodan mahdollisuutta ja asevarustelun kiihtymistä, käsitellyt samaa asiaa. Nekin pohjautuvat uuteen teknologiaan, siis osaltaan myös digitalisaatioon. Niidenkin ytimessä on paluu barbariaan.”
IAMK: ”Minulle ETYJ on tuttu asia. Ja kyllähän Helsingin päätösasiakirjan toisessa korissa käsiteltiin myös tieteen ja teknologian kehitystä, vaikka silloin ei puhuttu noin synkästä tulevaisuudesta, vaan uusien keksintöjen arveltiin vahvistavan Euroopan turvallisuutta eikä vievän koko maailmaa barbarian suuntaan.”
Viljo antoi jälleen keskustelun ryöpsähdellä jonkin aikaa vapaasti eri suuntiin, vaikka hänen tarkoituksensa oli tässä istunnossa keskittyä vain siihen, miksi pankkisektori on Suomessa joutunut pahan myrskyn silmään eli miksi rahan myynnin markkinajohtajat ovat joutumassa kovaan kustannuskilpailuun uusien ja ketterien kilpailijoiden kanssa.
Viljo: ”Digitalisaatio on tietysti vain yksi syy siihen, että vanhat, varakkaat ja arvokkaat yritykset joutuvat tänä päivänä passittamaan työntekijöitään kilometritehtaalle. Mielessäni on vain valokuva Stockmannin alakerrasta, jossa livrepukuiset hissinvartijat odottavat asennossa seisten asiakkaita. Siitä on pitkä matka pilvipalveluihin.”
Lennu: ”Internet-aikakauden arkkitehtuurikuvissa ei todellakaan seisota asennossa hissiporttien edessä, vaan pilvipalvelut tuotetaan datakeskuksissa, joissa tiedot ja ohjelmat ovat pilvessä ja niihin pääsee käsiksi tietokoneella tai mobiililaitteella milloin vain ja mistä vain.
Viljo: ” Kansalaisten on hyvä tietää, että teillä hallitaan tämä uusi teknologia. Se auttaa varmaankin ymmärtämään Björn Wahlroosinkin ajatusmaailmaa?”
Lennu: ”Tuohon en osaa vastata, mutta kyllä minun mielestäni Ukko ja Jenni ovat hyvin selvillä siitä, missä uusimman tietotekniikan maailmassa ollaan menossa.”
BL: ”Mutta eikö EU:n uusi maksupalveludirektiivi yhtään pelota, kun sen myötä koko maksamisen käsite muuttuu. Joku väitti, että asiakkaan valinta vain huomataan jossakin ja raha siirtyy hänen tililleen tai sieltä pois kuin aave.”
IAMK: ”Kyllä pilvipalvelujen edistäminen tietysti merkitsee suurta kulttuurista muutosta, jossa tietosuojalainsäädäntö ja turvallisuuskin saattavat muodostua ongelmalliseksi, kun on selvitettävä, missä maassa pilvipalvelujen tiedot fyysisesti säilytetään.
Viljo: ”Aivan. Tästä me päädymme siihen, että digitalisaatio on monitahoinen yhteiskunnallinen ongelma. Olisi ehkä hyvä ymmärtää, että se on osa vääjäämätöntä evoluutiota.”
Lennu: ”Juuri näin. Ihmisen luontainen pyrkimys on kohti hyvää – ei kohti pahaa. Se on osa totuutta ja kauneutta.”



















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti