”Tässä
kirjoituksessa ei sitten oteta mitään kantaa iltapäivälehtien esittelemään
raiskausjuttuun. Koska teko oli seksuaalirikos ja sekä syytetyt että
tiettävästi uhri alaikäisiä, se käsiteltiin kokonaan suljetuin ovin. Toisin
sanoen en tiedä faktoja – eikä kukaan muukaan, paitsi oikeudenkäyntiin
osallistuneet.” (Jukka Kemppinen ”Oikeusministerin onnettomuus” 25.6. 2015).
“Syyttäjä haki tuomiota törkeästä raiskauksesta, mutta käräjäoikeus katsoi
ettei teko ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä eikä sitä tehty erittäin
nöyryyttävällä tavalla. Raiskauksen tunnusmerkistö täyttyi sormen työntämisellä
emättimeen ja peräaukkoon. Juttua käsiteltiin suljetuin ovin. Käräjäoikeus
määräsi oikeudenkäyntiasiakirjat salaisiksi 60 vuodeksi. Oikeus on perustellut
käsittelyn salaamista uhrin toiveella sekä sillä, että syytteessä on alle
18-vuotiaita. Lisäksi tekijöiden pitää korvata yhteisvastuullisesti uhrille 5000
euroa. Eli halvalla meni ja rikolliset pääsivät kuin koira veräjästä. Näin se
anarkotyrannia taas etenee, vähän kerrallaan. Oikea kulttuurimarxistin märkä
uni: miten saadaan spermanaamat pelkäämään. Omassa maassaan. (Nimimerkki
Takkirauta: ”Naisen luvaton käyttöönotto, ja mitä siitä seuraa”
24.6.2015)
”Käräjäoikeuden rikosnimikkeestä ja tuomitsemasta
rangaistuksesta voidaan toki esittää erilaisia käsityksiä. Itse olen sitä
mieltä, että käräjäoikeuden ratkaisu, jonka mukaan teko ei ole törkeä, vaan
tavallinen raiskaus, on perusteltu. Vankeusrangaistuksen tuomitsemiselle
ehdottomana ei ole minusta perusteita. Syyttäjän näkemys, jonka mukaan tekijät
olisi tullut tuomita peräti neljäksi vuodeksi vankeuteen, on yllättävä; noin
ankara rangaistus olisi kyseistä teosta tietenkin täysin kohtuuttoman ankara
seuraamus.” (Jyrki Virolainen: ”954. Tapanilan raiskaustapaus”. 25.6.2015)
Rikoslain
20. luvussa käsitellään seksuaalirikoksia.
Luvun kaksi ensimmäistä pykälää kuuluvat seuraavasti:
1 § (27.6.2014/509)
Raiskaus
Joka
pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa
tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa, on tuomittava raiskauksesta
vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
Raiskauksesta
tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden,
sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on
kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on
sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan.
Jos
raiskaus huomioon ottaen uhkauksen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät
seikat on kokonaisuutena arvostellen vähemmän vakava kuin 1 ja 2 momentissa
tarkoitetut teot, rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi
kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Samoin tuomitaan se, joka muulla
kuin 1 momentissa tarkoitetulla uhkauksella pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen.
Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei sovelleta, jos raiskauksessa on
käytetty väkivaltaa.
Yritys
on rangaistava.
2 § (27.6.2014/509)
Törkeä
raiskaus
Jos
raiskauksessa
1)
aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen
tila,
2)
rikoksen tekevät useat tai siinä aiheutetaan erityisen tuntuvaa henkistä tai
ruumiillista kärsimystä,
3)
kohteena on kahdeksaatoista vuotta nuorempi lapsi,
4)
rikos tehdään erityisen raa’alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla tai
5)
käytetään ampuma- tai teräasetta tai muuta hengenvaarallista välinettä taikka
muuten uhataan vakavalla väkivallalla ja raiskaus on myös kokonaisuutena
arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä raiskauksesta
vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yritys
on rangaistava.
Perustuslain
2. luvun 8. artiklassa määritellään rikosoikeudellinen
laillisuusperiaate seuraavasti:
”Ketään
ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon
perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.
Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa
säädetty.”
Keskustelimme
Viljo Vähäsen kanssa aamutuimaan rikoslain tulkinnasta. Molemmat olimme
lukeneet lehdistä Tapanilan raiskausuutisista ja päätyneet aikalailla
samanlaiseen näkemykseen kuin prosessioikeuden emeritusprofessori:
”Päivä-
ja erityisesti iltapäivälehdet suorastaan "riehaantuivat" tuomiosta.
Kaksi iltapäivälehteä (IL ja I-S) ja niiden haastattelemat emeritaprofessori Terttu
Utriainen ja syyttäjä Velitski tuntuivat suorastaan "polttavan
päreensä" lievänä pitämänsä tuomion johdosta. Utriaisen reaktio ei ollut
yllättävä, sillä hän on "paasannut " viimeiset 15-20 vuotta lähes
kaikista iltapäivälehdissä uutisoiduista raiskaustuomioista. Median toinen
"pysyvä" (tai päivystävä) asiantuntija eli professori Matti Tolvanen
sen sijaan tyytyi tällä kertaa toteamaan rauhallisesti, ettei tuomio ollut
ainakaan ankara.”
Totesimme
myös kuinka helppoa seksuaalirikosten yhteydessä on kiihottaa mielipiteitä ja
kuinka vaikeaa sellaisessa myrskyssä on käyttää perustuslain mukaista
tuomiovaltaa.
”Tuomareille
on jälleen kerran nostettava hattua”, Viljo totesi. ”Ja kyllä Jukka Kemppisen
kommentti on aivan paikallaan. Vain oikeudenkäyntiin osallistuneet tietävät
faktat.”
”Julkisuusperiaatteen
mukaisesti käräjäoikeus on perustellut syykisulukemista ja rangaistusten
tuomitsemista ehdollisina, mistä kyllä voi lukea jotakin siitä tunnelmasta,
mikä oikeussalissa on vallinnut, kun tekoa (rikosta) on käsitelty
yksityiskohtaisesti. Näistäkin tiedonsirpaleista Iltalehti ehti jo koota mm.
seuraavat kohdat:
- Uhria
ei ole riisuttu sekä tekotapa muutenkin. Kun nämä tekotavat otetaan huomioon,
ei voida pitää erityisen nöyryyttävänä seikkana, että kaikki tekijät ovat
olleet vähintäänkin uhrin lähettyvillä ja katselleet tekoa.
- Tunkeutuminen
on tapahtunut sekä emättimeen että peräaukkoon, mikä on loukannut uhrin
seksuaalista itsemääräämisoikeutta enemmän kuin vain toinen tunkeutuminen olisi
tehnyt. Toisaalta sormin tunkeutumista ei ole pidettävä yhtä moitittavana kuin
sukuelimellä tunkeutuminen olisi.”
Viljo
oli hetken hiljaa.
”En ole oikein varma siitä, pitikö myös tällaiset
yksityiskohdat ja arvelut saattaa julkisuuteen.”
-
Aivan. Kyllä ne minunkin mielestäni olisi voitu jättää suljettujen ovien
taakse. Sen sijaan on tietysti tärkeää, ettei nuorukaisten nimiä saatettu
julkisuuteen. Jarkko Sipilä oli myös oikeassa todetessaan, että poliisin olisi
pitänyt oikaista ajoissa joukkoraiskausta koskeva, virheellinen uutinen, koska
se vain kiihotti entisestään nettikeskustelua.
”Silmiini
pisti jälleen Takkiraudan
rotukiihkoinen, oikeistoradikaalinen vauhkoilu. Tässä nyt vain jäi huomaamatta se, että nuo viisi
epattoa olivat rikollisia ja he olivat syyllistyneet rikokseen, jota yleinen
oikeustaju pitää erityisen törkeänä. Sama selkokielellä: itse olivat soppansa
keittäneet, joten lusikoikoon sen ihan ihe. Ja tuomiot luettakoon lakikirjan
eikä sanomalehden mukaisesti … Mutta mikä ei maan tapa ole, ei oikeus eikä
kohtuuskaan voi olla, lukee tuomarinohjeissa. Ja keskiaikainen lainkäyttö, jota
täällä on jo ehditty kritisoida, kuvasti kansan oikeustajua huomattavasti
paremmin kuin nykyinen marxilainen oikeuskäsitys, joka tuntuu olevan
rikosoikeuteemme pesiytyneen stalinistisen ongelmajätteen suosiossa. Keskiajalla
nimittäin raiskaajat mestattiin.”
- Olisipa
rikoslain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän vetäjänä toiminut
professori Pekka Koskinen ollut vielä elävien kirjoissa. Häneltä olisimme
varmaankin kuulleet viisaita kommentteja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti