Ohjelma lupaa yhdeksän hyvä ja kymmenen kaunista tilanteessa, jossa Suomea ympäröi uusien jännitteiden, epävarmuuden ja epävakauden leimaama lähialue ja maailma. Hyvä ulkopolitiikka on pragmaattisuuden ja kylmäpäisyyden sekoitus, joka on maustettu hyppysellisellä kyynisyyttä. (Hannu Himanen: ”Ulkopolitiikka on (paljon) sanoja”, Maanpuolustus 129, Syyskuu 2019)
Entinen Moskovan suurlähettiläs (2012-2016) on laskenut Antti Rinteen hallitusohjelman sivumäärän: 182 sivusta kymmenen käsittelee varsinaista ulkopolitiikkaa, kahdeksan Eurooppa-politiikkaa ja viisi puolustuspolitiikkaa. ”Se on kymmenkertainen määrä Sipilän hallituksen kirjaukseen ja kolminkertainen Kataisen hallituksen ohjelmaan verrattuna.”
Polku kohti rauhantilan varmistamista on tungokseen asti täynnä sanoja.
Kuvastaako se vasemmistohallituksen ajattelun syvällisyyttä ja varmuutta porvarihallitukseen verrattuna vai epävarmuutta ja hapuilua? Antaako maailmanpolitiikan nykytila aihetta leikitellä sanoilla vai onko suurlähettiläs vaipunut kyynisyyden kuilun partaalle?
Viljo Vähäsellä oli vastaus valmiina, kun lähestyimme kirkkaassa syysaamussa Ryssänkärkeä.
”Eurooppa on matkalla kohti epävarmuutta. Maailmanjärjestys on murroksessa. Lännellä ei ole enää henkistä eikä aineellista johtoroolia, vaan ristiriidat ovat tunkeutuneet lännen sisälle ja aiheuttavat pelkoa ja epävarmuutta myös vakaimpien valtioiden ja organisaatioiden sisällä” (ks. Teija Tiilikainen, ”Maailmanjärjestyksen murros ja Suomi”, m.t.).
”Syyt löytyvät syvältä maailmansotien syvyyksistä mutta myös rauhanajasta, jota totuttiin kutsumaan kylmäksi sodaksi”
”Nyt on käynyt selväksi, että lähes kaikki maailman valtiot - Suomi mukaan lukkien – mutta erityisesti suurvallat, käyttivät Berliinin muurin murtumista seuranneita vuosikymmeniä asevarusteluun ja omien turvallisuuspoliittisten intressiensä vahvistamiseen.”
”Tämän lisäksi maailmannäyttämölle nousi samanaikaisesti voimakas ja aktiivinen uusi näyttelijä omine käsikirjoittajineen ja ohjaajineen. Kiina. Sen rooli murroksessa on vielä muotoutumisvaiheessa.”
”Tämän tosiasian havaitsemisessa tarvita tippaakaan kyynisyyttä. Sen sijaan on ollut vaikeampaa havaita, kuinka geopolitiikka on palannut kansainvälisen politiikan näyttämölle kuin huomaamatta.”
”Geopolitiikkaahan ei varsinaisesti harjoiteta eikä sitä suunnitella, vaan se vain ilmenee poliittisena tosiasiana sitä mukaan, kun maantieteelliselle kartalle syntyy uusia tyhjiöitä, joiden täyttämisestä aletaan käydä ankaraa kilpailua.”
”Tällä hetkellä tällaisia tyhjiöitä ovat Arktinen ja entisten sosialistimaiden jälkeensä jättämät alueet. Niiden lisäksi ilmaston muutos saa myös aikaan uusia konfliktiarkoja alueita eri puolilla maapalloa.”
”Omalta osaltaan myös sukupolvenvaihdos maailmanpolitiikan huipulla (Saksassa ja Venäjällä) on omiaan synnyttämään arvailuja ja epävarmuutta tulevan kehityksen sunnasta.”
Askeleet kohti rauhaa kaikuvat maailmanpolitiikan porraskäytävillä lähes yhtä kumeasti kuin askeleet kohti seuraavaa suurta sotaa.
Tässä saattaa olla hiukkanen kyynisyyttäkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti