Viljo Vähänen muisti vanhan, hyvän ohjeen. Jos kohtaat iltamyöhällä
uhkaavan vaaran, esimerkiksi isokokoisen örilään, ota jalat allesi ja häivy.
Älä jää tappelemaan. Äkkiä karkuun!
”Näinhän se Naton pilotti varmaan ajatteli, kun ohjasi vakoilukoneensa
suinpäin Ruotsin ilmatilaan, jossa joutui viipymään varttitunnin ennen kuin
pääsi kurvaamaan takaisin kansainväliseen ilmatilaan.”
Olimme jälleen kävelemässä kohti Ryssänkärkeä. Kello oli vasta varttia
vaille kuusi. Aurinko oli kyllä jo noussut puolitoista tuntia sitten, mutta
Venäjältä saapunut superhelle alkoi jo tuntua iholla.
Olimme lukeneet uutisen, jonka mukaan Mildenhallin tukikohdasta,
Englannista, lähtenyt amerikkalainen vakoilukone Boeing RC-135 Rivet Joint oli
kohdannut Itämeren yllä, kansainvälisessä ilmatilassa, Kaliningradista nousseen,
venäläisen taisteluhävittäjän ja säikähtänyt sitä niin, että oli lähtenyt
karkuun ja lentänyt Visbyn yli (9 min), ylittänyt sitten kapean kansainvälisen
rännin (1 min) ja kääntynyt sen jälkeen Ölandin vierestä takaisin Ruotsin
ilmatilaan, josta pääsi pois vasta viiden minuutin kuluttua. Dagens Nyheter
julkaisi tarkan reittikuvauksen, jonka se oli saanut Ruotsin puolustusministeriön
salaisesta (!) raportista.
- Sehän oli rutiinilento. Naton ja Venäjän koneet ovat kyttäilleet toisiaan
Itämeren yllä päivittäin. Joka ainoa laiva ja lentokone, joka liikkuu
Itämerellä on rannikkovaltioiden tarkkailussa yötä päivää. Ei siellä mitään
yllätyksiä pitäisi päästä tapahtumaan.
”Kyllä kyllä. Mutta nyt pilottien pinnat taitavat olla kireällä, kun se
malesialaiskone pudotettiin alas Itä-Ukrainassa. Sitä tilannettahan Nato nyt
seuraa entistä tiiviimmin, kun se on ottanut valvontaansa Baltian maiden
ilmatilan ja aikoo ulottaa ohjustorjuntaverkostonsa koko itäisen Keski-Euroopan
alueelle. Uutisen mukaan vakoilukoneen pilotit – Boeinghan ei ole mikään pieni
lennokki, vaan nelimoottorinen jättiläinen – olivat havainneet, että Kaliningradin
tutkat olivat ottaneet heidät tähtäykseensä. Ehkä he pelkäsivät ohjusiskua?”
- No, sitä se vielä olisi puuttunut! Siitä vasta rähinä olisi syntynyt!
”Ei sellaista tietenkään olisi tapahtunut, mutta silti kyllä ihmettelen
Rivet Jointin reaktiota. Sehän oli ihan luvallisella asialla, kansainvälisessä
ilmatilassa. Mikä kiire sille tuli?”
- Nykyään maailma on niin täynnä disinfomaatiota, että tosiasioita on
vaikea kaivaa esille. Vakoilukone pyysi aivan konkreettisesti ruotsalaisilta
lupaa koukata (hätätilanteessa?) heidän ilmatilansa kautta, mutta saivat
kielteisen vastauksen. Silti he pakenivat, lähtivät äkkiä karkuun! Miksi?
”Niin, ja eihän tuollaista jättiläistä saa ihan silmänräpäyksessä
kääntymään! Siksi aikaa meni peräti 15 minuuttia ennen kuin he se pääsi pois
Ruotsin ilmatilasta. Jotenkin se viittaa hätävarjelun liioitteluun …”
- … tai huonoon omaantuntoon! Kesädekkareihin sopisi hyvin väite, että
niillä oli lastinaan jokin salainen laite, jonka liikkeitä Venäjän vakoilu
halusi häiritä!
”Naton vakoilukone tuskin erehtyi pitämään yhtä venäläistä
taisteluhävittäjää isokokoisena öriläänä, jonka kanssa ei kannattanut ryhtyä
tappelemaan, vaan parempi oli ottaa jalat (siis siivet) alle ja häipyä
paikalta.”
- OK. Mutta tosiasiaksi jää se, että se lähti äkkiä karkuun!
Jätimme vähitellen Boeing RC-135:n rauhaan, kun pääsimme Ryssänkärkeen,
kimaltelevan Itämeren rannalle. Totesimme kuitenkin, ettei maailman rauha enää
kaipaisi uusia murtumia, kun vanhatkin ovat alkaneet märkiä mätäkuussa.
Päätimme kuitenkin seurata, vuotaisiko julkisuuteen mitään tietoa
tapahtumasta sen jälkeen, kun Naton vakoilukone palasi tukikohtaansa.
Toistaiseksi on ollut hiljaista.
Onkohan se paha vai hyvä merkki?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti