296. Herätys! 141020

”Huomenta! Anteeksi, että tulen näin aikaisin maanantaiaamuna. Tämä on kuitenkin välttämätön herätysliike.”

Viljo Vähänen rimpautti kelloa pari tuntia ennen kuin aurinko oli noussut horisontin yläpuolelle.

”Katsoin eilen uutisista, kun komentaja evp. Jyrki Berner arvioi Ruotsin sukellusvenejahtia, josta kirjoitit blogiisi. Hän totesi, että ”jos Ruotsin vesillä piilottelee sukellusvene, kuten on epäilty sillä on aikaa enää muutama päivä pysyä piilossa. Tehokkain tapa piiloutua on painua pohjaan, ja jos miehistö makaa punkissaan eikä tuota energiaa ja hiilidioksidia niin kolmesta viiteen päivään se voi olla siellä."

- Aivan. Minäkin näin saman uutisen. Se toistettiin hetki sitten aamu-uutisissa. Kyllä siellä taitaa sukellusvene piileksiä, vaikka mitään selvää näyttöä ei ole saatu. Mistäs kenkä nyt puristaa?

Viljo alkoi selostaa, mitä hän tarkoittaa ”herätyksellä”.  Minähän olin ollut valveilla jo pitkän tovin ennen kuin hän rimpautti ovikelloa. En minä siis enää mitään herätystä tarvinnut.

”Ei sieltä ehkä koskaan löydetä mitään minisukellusvenettä eikä sieltä saada kiinni punkassa maanneita agentteja, joiden oli pakko nousta pintaan henkihieverissä, kun happi loppui. Ja mitä järkeä miinoittamisessa olisi, kuten Berner sanoi. Ei sinne välttämättä jää mitään jälkeä, kun etsintäoperaatio parin päivän kuluttua loppuu …”

- Aaveko siellä liikkuu vai ilmakupla, joka hajoaa kuin pieru Saharaan?

”Herätys! Karlskronasta on kulunut jo niin monta vuottaa, että olet täydessä unessa. Herää, mies! Ei tiede ole nukahtanut niin kuin sinä. Päinvastoin. Se on ollut pirteästi hereillä. Eikä aseteknologian kehitys pysähtynyt, kun Berliinin muuri puhkaistiin. Ei tietenkään, vaan se on ottanut suuren loikan eteenpäin. Olitko sinä edes kuullut 63 vuotta sitten sanaa nanotekniikka? Sinä olet Hiroshiman miehiä. Paikalleen jäätynyt predaattori. Kalkkivene …”

Viljo oli aamutuimaan vauhdissa. Annoin hänen paukutella kaikessa rauhassa.

”Minisukellusvene on sinulle merellisen aseteknologian huippu, mutta eihän se niin mene. Ei sotilaita ja vakoilijoita enää lähetetä niin hengenvaarallisiin tehtäviin. Sinne pannaan koneita. Niillä on helpompi tehdä kaikenlaisia kokeiluja vaarantamatta ihmishenkiä. Mutta niillä voidaan kyllä tappaa tehokkaasti. Senhän ovat erilaiset taitelulennokin jo osoittaneet. Luuletko, ettei samaa tekniikka oliksi kehitetty myös merille, pinnan alle?”

Tauko.

Viljo pysähtyi. Odotti. Epäröi.

”Tuli vain mieleeni, ettei siellä Tukholman saaristossa todellakaan ole mitään sukellusvenettä eikä ainuttakaan ihmistä, vaan että siellä kokeillaan uutta, vedenalaista aseteknologiaa. Ei ihme, että sinäkin puhut aaveesta! Se voi todellakin olla jotakin sellaista, mistä meillä – tavallisilla rauhanmiehillä – ei ole aavistustakaan.”

Oli minun vuoroni olla hiljaa.

”Entä jos siellä olisi pienen kuhan kokoinen ja näköinen robotti tai sillilauma, joka keräisi mitä tahansa, näennäisesti täysin olematonta tietoa vedenalaisesta maailmasta ja lähettäisi sitä isäntämaahan menetelmällä, jota olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta paljastaa. Kun tehtävä olisi suoritettu, robotit tuhottaisiin yhdellä napinpainalluksella eivätkä pinnalla ja ilmassa partioivat sotilaat saisi tapahtumasta mitään havaintoa. Kyse olisi siis vain viattomasta aseteknologisesta kokeesta, jolla testattaisiin, ovatko Ruotsin tiedemiehet ja asevoimat hereillä.”

Jaha.

- Ja kuka olisikaan kalastaja, joka on pannut robottikuhan ja silliparvet liikkeelle?

”Sitä on mahdoton sanoa. Vanhoilla luetteloilla sukellusveneiden tukikohdista Itämerellä ei ole mitään merkitystä. Eihän tällaisia kokeita tietenkään niistä johdettaisi. Ne tehtäisiin salaisista sotilastukikohdista. Itämeri saattaisi kuitenkin soveltua erinomaisesti tällaiseen kokeeseen, koska se tunnetaan jokseenkin hyvin ja sitä vartioidaan tarkasti. Juuri siellä voitaisiin myös testata kiinnijäämisen riskiä paljon tehokkaammin kuin valtamerten ulapoilla.”

- Tuossa on järkeä. Mutta samalla on kyllä nähtävä, että juuri nyt eletään kansainvälisessä politiikassa disinformaation hämärässä. Siinä syntyy helposti demoneja, joita on vaikea pyyhkiä pois median ilmoitustauluilta.