perjantai 3. lokakuuta 2014

289. Pikkuriikkinen virke 141003

Suomenkielellä ison asian voi sanoa lyhyesti. Yhdellä sanallakin, kuten ”Elän” tai ”Kuolen”. Kuulija tai lukija tietää, mistä on kysymys. Ei tarvita tulkintoja eikä selityksiä. Lauseopillisestikin siinä on kaikki kohdallaan.
Asiayhteydestä irrotettuna yhden sanan virke ei kuitenkaan jaksa kantaa kauas. Se jättää liian monta kysymystä ilmaan.
Kuka? Milloin? Missä? Miksi?
Sen vuoksi se tarvitsee siivet, jotka antavat vastauksia. Ne kertovat hieman tarkemmin jotakin ison asian sisällöstä.
Näin syntyy pikkuriikkinen virke.
Samalla alkaa kysymysten tulva. Ihmettely. Kauhistelu. Syytösten sarja. Tuomioiden julistus. Tuskainen matka mestauslavalle tai hiljainen vaipuminen unohduksen hautaan.
Näin näyttää käyneen kuuden sanan virkkeelle, joka lennähti ennen aikojaan ulkoministeriön valtiosihteerin, Peter Stenlundin pöydältä vinhasti pyörivän median ammottavaan kitaan:
”Nato-jäsenyys selkeyttäisi monin tavoin Suomen asemaa”.
Sanansäilät alkoivat heti välkehtiä. Selitykset vinkuivat rattaissa. Isotkin tykit alkoivat murahdella. Mediasota oli hetkessä valmis.
Siksi panen tähän muutaman oman kysymykseni ja selitykseni:
(1) Jälleen vuoto. On harmillista, että salaiseksi julistetut asiat vuotavat julkisuuteen. Siitä jää astianmaku, kun tulee mieleen, että se on (jonkun henkilön tai tahon) tarkoituksenakin. Syyllistä on yleensä turha etsiä. Ei sellaista löydy eikä kukaan ilmoittaudu vapaaehtoisesti. Tässä tapauksessa tulee pakostakin mieleen tekstin kirjoittaja, vaikka tuntuisi kovin omituiselta, että hän olisi itse tarkoituksellisesti vuotaja. Sen suuntaisia intressejä saattaisi kuitenkin löytyä vanhan puolueakselin suunnalta, kun muistetaan, että siellä pyörii sekä ex-puoluesihteeri että nykyinen puolustusministeri samasta puolueesta. Eihän siihen tarvita kuin joku löysä pikkuriikkinen sivulause, jossakin sopivassa seurassa.
(2) Iltalehti otti tänään melkein sanasta sanaan pääkirjoituksensa otsakkeeksi pikkuriikkisen virkkeen. Se jätti pois vain turhat sanat ”monin tavoin”, mikä teki virkkeestä ehdottomamman. Ne voitaisiin hyvin korvata sanoilla ”kaikin tavoin”. Vauhti (kohti Natoa) olisikin parantunut huomattavasti, jos lehti olisi jättänyt myös konditionaalin pois ja lisännyt pari vahvistavaa termiä, joten otsake olisi kuulunut ”Nato-jäsenyys selkeyttää vuoren varmasti Suomen asemaa.
(3) Mielipide vai fakta? Kerrassaan luikurimainen on Iltalehden pohdinta siitä, onko katsaukseen kirjattu Nato-muotoilu mielipide vai fakta. Lehden mielestä se on fakta (joka vahvistaa lehden omaksumaa kantaa tässä asiassa), mutta luulisin, etten ole ainoa, joka pitää sitä UM:n virkamiesten mielipiteenä, jolle he ovat hakemassa esimiehensä eli ulkoministerin suostumusta ja tukea. Juuri tässä mielessä vuoto on kiusallinen, ja ymmärrän hyvin ulkoministerin närkästymisen. (”Pidän sananvalintaa onnettomana ja harkitsemattomana, sillä UM ei ole muuttamassa Suomen turvallisuuspolitiikan linjauksia mihinkään suuntaan.”) Ministeriön sisäisissä aivoriihissä on tietysti täysin luvallista esittää erilaisia mahdollisia käsityksiä, mutta niiden työntäminen raakileina julkisuuteen ei ole reilua eikä hyvien tapojen mukaista.
(4) Fakta. Tämä on totta: ”Naton jäsenenä Suomi tulisi puolustusliiton viidennen artiklan tarjoaman suojan piiriin eli kukaan ei pystyisi hyökkäämään Suomeen saamatta vastaansa Naton kollektiivista puolustusta.” Sehän on ollut sotilasliitto Naton perusstrategia alusta lähtien. Se ei ole kenellekään uutinen.
(5) Natovaalit. Pikkuriikkisen virkkeen varassa ei mikään puolue tietenkään lähde ensi kevään eduskuntavaaleihin. Lienee parempi odottaa, että virkkeeseen kasvaa monenlaisia ja monenvärisiä siivekkeitä. Ja sehän on vain hyvä asia. Perustuslain 93§:n mukaan Suomen ulkopolitiikka johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella. On välttämätöntä, että sotilasliitto Naton jäsenyydestä käydään perusteellinen keskustelu, jossa mielipiteet ja faktat esitetään hyvissä ajoin pöytään. Äkkinäiseen ja tempoilevaan päätöksentekoon ei ole mitään aihetta.

PS: Nappasin tämän postauksen otsakkeen Jyrki Virolaiselta, jonka pro et contra pohdintaan olen usein tykästynyt. Tässä hänen 4§:nsä:  MTV:n Uutiset, Yle Uutiset ja monet muut tiedotusvälineet ovat kauhistelleet eilen ja tänään juuri edellä mainittua lyhyttä virkettä "Nato-jäsenyys selkiyttäisi monin tavoin Suomen asemaa". Tämän pikkuriikkisen virkkeen on väitetty merkitsevän jonkinlaista käänteentekevää muutosta Suomen suhtautumisessa Nato-jäsenyyteen.  Esimerkiksi MTV Uutisten mukaan "UM liputtaa suorasukaisesti Nato-jäsenyyden puolesta". 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti