Suomenkielellä ison asian voi sanoa lyhyesti. Yhdellä sanallakin, kuten
”Elän” tai ”Kuolen”. Kuulija tai lukija tietää, mistä on kysymys. Ei tarvita
tulkintoja eikä selityksiä. Lauseopillisestikin siinä on kaikki kohdallaan.
Asiayhteydestä irrotettuna yhden sanan virke ei kuitenkaan jaksa kantaa
kauas. Se jättää liian monta kysymystä ilmaan.
Kuka? Milloin? Missä? Miksi?
Sen vuoksi se tarvitsee siivet, jotka antavat vastauksia. Ne kertovat
hieman tarkemmin jotakin ison asian sisällöstä.
Näin syntyy pikkuriikkinen virke.
Samalla alkaa kysymysten tulva. Ihmettely. Kauhistelu. Syytösten sarja.
Tuomioiden julistus. Tuskainen matka mestauslavalle tai hiljainen vaipuminen
unohduksen hautaan.
Näin näyttää käyneen kuuden sanan virkkeelle, joka lennähti ennen
aikojaan ulkoministeriön valtiosihteerin, Peter Stenlundin pöydältä vinhasti
pyörivän median ammottavaan kitaan:
”Nato-jäsenyys
selkeyttäisi monin tavoin Suomen asemaa”.
Sanansäilät alkoivat heti välkehtiä. Selitykset
vinkuivat rattaissa. Isotkin tykit alkoivat murahdella. Mediasota oli hetkessä
valmis.
Siksi panen tähän muutaman oman kysymykseni ja
selitykseni:
(1) Jälleen vuoto. On harmillista, että salaiseksi
julistetut asiat vuotavat julkisuuteen. Siitä jää astianmaku, kun tulee
mieleen, että se on (jonkun henkilön tai tahon) tarkoituksenakin. Syyllistä on
yleensä turha etsiä. Ei sellaista löydy eikä kukaan ilmoittaudu
vapaaehtoisesti. Tässä tapauksessa tulee pakostakin mieleen tekstin
kirjoittaja, vaikka tuntuisi kovin omituiselta, että hän olisi itse
tarkoituksellisesti vuotaja. Sen suuntaisia intressejä saattaisi kuitenkin
löytyä vanhan puolueakselin suunnalta, kun muistetaan, että siellä pyörii sekä
ex-puoluesihteeri että nykyinen puolustusministeri samasta puolueesta. Eihän
siihen tarvita kuin joku löysä pikkuriikkinen sivulause, jossakin
sopivassa seurassa.
(2) Iltalehti otti tänään melkein sanasta sanaan
pääkirjoituksensa otsakkeeksi pikkuriikkisen virkkeen. Se jätti pois
vain turhat sanat ”monin tavoin”, mikä teki virkkeestä ehdottomamman. Ne
voitaisiin hyvin korvata sanoilla ”kaikin tavoin”. Vauhti (kohti Natoa)
olisikin parantunut huomattavasti, jos lehti olisi jättänyt myös konditionaalin
pois ja lisännyt pari vahvistavaa termiä, joten otsake olisi kuulunut
”Nato-jäsenyys selkeyttää vuoren varmasti Suomen asemaa.
(3) Mielipide vai fakta? Kerrassaan luikurimainen
on Iltalehden pohdinta siitä, onko katsaukseen
kirjattu Nato-muotoilu mielipide vai fakta. Lehden mielestä se on fakta (joka
vahvistaa lehden omaksumaa kantaa tässä asiassa), mutta luulisin, etten ole
ainoa, joka pitää sitä UM:n virkamiesten mielipiteenä, jolle he ovat hakemassa
esimiehensä eli ulkoministerin suostumusta ja tukea. Juuri tässä mielessä vuoto
on kiusallinen, ja ymmärrän hyvin ulkoministerin närkästymisen. (”Pidän sananvalintaa onnettomana ja harkitsemattomana, sillä UM ei ole
muuttamassa Suomen turvallisuuspolitiikan linjauksia mihinkään suuntaan.”) Ministeriön sisäisissä aivoriihissä on tietysti täysin luvallista
esittää erilaisia mahdollisia käsityksiä, mutta niiden työntäminen raakileina
julkisuuteen ei ole reilua eikä hyvien tapojen mukaista.
(4) Fakta. Tämä on
totta: ”Naton jäsenenä Suomi tulisi puolustusliiton viidennen artiklan
tarjoaman suojan piiriin eli kukaan ei pystyisi hyökkäämään Suomeen saamatta
vastaansa Naton kollektiivista puolustusta.” Sehän on ollut sotilasliitto Naton
perusstrategia alusta lähtien. Se ei ole kenellekään uutinen.
(5) Natovaalit. Pikkuriikkisen
virkkeen varassa ei mikään puolue tietenkään lähde ensi kevään
eduskuntavaaleihin. Lienee parempi odottaa, että virkkeeseen kasvaa monenlaisia
ja monenvärisiä siivekkeitä. Ja sehän on vain hyvä asia. Perustuslain 93§:n
mukaan Suomen ulkopolitiikka johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa
valtioneuvoston kanssa. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan
suostumuksella. On välttämätöntä, että sotilasliitto Naton jäsenyydestä käydään
perusteellinen keskustelu, jossa mielipiteet ja faktat esitetään hyvissä ajoin
pöytään. Äkkinäiseen ja tempoilevaan päätöksentekoon ei ole mitään aihetta.
PS: Nappasin tämän postauksen otsakkeen Jyrki Virolaiselta, jonka pro et contra pohdintaan olen usein
tykästynyt. Tässä hänen 4§:nsä: MTV:n Uutiset, Yle Uutiset ja monet muut
tiedotusvälineet ovat kauhistelleet eilen ja tänään juuri edellä mainittua
lyhyttä virkettä "Nato-jäsenyys selkiyttäisi monin tavoin Suomen
asemaa". Tämän pikkuriikkisen virkkeen on väitetty merkitsevän
jonkinlaista käänteentekevää muutosta Suomen suhtautumisessa Nato-jäsenyyteen.
Esimerkiksi MTV Uutisten mukaan "UM liputtaa suorasukaisesti
Nato-jäsenyyden puolesta".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti