Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2015
kesäkuussa 280 000 (virhemarginaali ±21 000), mikä oli 22 000 enemmän kuin
vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 154 000 ja naisia 126 000 henkeä.
Työttömiä naisia oli 3 000 vähemmän ja työttömiä miehiä 25 000 enemmän
edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna.
Jos kaikki työttömät
huutaisivat yhtä aikaa kesäyössä TYÖTÄ! se
kantaisi kauas yli tyynen järven – mutta kukaan ei kuulisi.
Mutta kun yksi
työtön kuiskaa RAKAS JUHANA VARTIAINEN, sen
kuulee jokainen muurahainen – jokainen joka haluaisin kovin tehdä työtä, mutta
töihin ei vain pääse.
Politiikan rattaat
pyörivät yötä päivää. Ne murskaavat sanoja ja kaatavat unelmia. Ne muistavat
menneitä eivätkä hevin anna anteeksi.
”Työttömyyden alentaminen vaatii ikävää politiikkaa.
Kukaan ei kannata työttömyyttä, mutta silti työttömyyttä
on vaikea alentaa. Poliittiset päättäjät kertovat mielellään pyrkivänsä
täystyöllisyyteen ja asettavansa työllisyyden etusijalle.”
Niinhän se on.
”Hallitus tarvitsee myös väkipakkoa, uudistuksia on tehtävä.
Hallituksen on ajettava myös uudistuksia, joista ei päästä
yhteisymmärrykseen.”
”Kaikentasoiset
osaajat olisi syytä toivottaa tervetulleiksi Suomeen, kunhan työllistyminen
onnistuu.”
Niinhän se on.
”Työttömälle töitä – yksilön vai valtion vastuulla.
Julkisia resursseja olisi viisasta siirtää ihmisten
työmarkkina-aseman tukemiseen.”
Niin se on.
”Taloustieteilijät ovat huonoja valistajia.
Jos ekonomistit ovat oikeassa, kansalaisten vastustus on
järjetöntä.”
Niinhän se on.
”PUHUTAAN SUORAAN:
Talouden realiteetteja ei pääse pakoon. Toimimme globaalissa taloudessa, joka
tuo hyvinvointia, mutta oma talo on pidettävä kunnossa. Poliitikot piiloutuvat
jargonin ja populismin taakse tilanteessa, joka vaatii tekoja. Tämä on johtanut
siihen, että järkevän talouspolitiikan sijaan on vuosikausia keskitytty lähinnä
kakun jakamiseen sen kasvattamisen sijaan. Talouspolitiikan voi rakentaa vain
uskottavuuteen, rehellisyyteen ja vastuunkantoon. Kansanedustajien ja
hallituksen täytyy uskaltaa ajaa kansakunnan parasta, vaikkeivät kaikki aina
hurraisikaan.”
Ja
vielä.
”Meillä on
kunnianhimoiset hyvinvointitavoitteet, mutta ne eivät toteudu ellei työtä tehdä
enemmän. Pidennetään siis työuria, puretaan kannustinloukkuja ja helpotetaan
työperäistä maahanmuuttoa. Helpotetaan kaikkien suomalaisten työllistämistä. Suomessa
toimiva yritys toimii globaalissa taloudessa. Väestön ikääntyessä ja yritysten
kansainvälistyessä on avauduttava maailmalle. Kansainvälistyminen on menestyvien
yritysten elinehto. Työperäinen maahanmuutto tukee työllisyyskasvua ja
hyvinvointivaltion rahoitusta. Sosiaaliturvan on pidettävä huoli niistä, jotka
eivät pärjää.”
Ja kun lisäksi
”Voiko
talousteoreetikko menestyä poliitikkona? Siihen on Mauno Koivisto todennut:
Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria. Juhanalla on ekonomistina
vahva tutkimukseen perustuva näkemys, johon voi luottaa. Ja jota Juhana osaa
tarvittaessa myös tarkistaa maailman muuttuessa.”
Miksi siis avoin
kirje?
”Rakas Juhana
Vartiainen … Ja Alex, ja Juha ja Timo ja te kaikki
muut, jotka suunnittelette kiristyksiä työttömyyskorvauksiin, jotta
työnhakijoiden ’käyttäytyminen muuttuisi’ työttömyyden vähentämisen nimissä”?
Ettekö
kuule, kuinka rikkaruohot kasvavat? Ettekö usko, että mekin osaamme puhua?
”Me
olimme koolla löytääksemme toistemme avulla itsestämme vielä paremmin esiin ne
vahvuudet, joilla raivaisimme tiemme läpi kohtalotovereista muodostuvan muurin,
samaa työpaikkaa hakevista – joskus jopa sadoista – muodostuvan. Me olimme koolla
tajutaksemme, ettei meistä kukaan ole arvoton luuseri, laiska ja tyhmä, vaan
että meitä vain on niin valtava joukko, ja työnsaanti sittenkin usein arpapeliä
– jollei suhdesuhmurointia tai pärstäkerroinpolitiikkaa. Laitoimme CV:mme
kuntoon.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti