525. Viljon profiileja 5 Viro 170316

Viro on pieni, turvaton maa Itämeren rannalla. Sinne tuli asutusta ennen kuin Suomeen. Alkuaikoina se oli kehittyneempi ja vauraampi kuin Suomi. Mutta pieni se on aina ollut. Ei kuitenkaan mikään nanovaltio lähes olematon, vaan näkyvä, toiveikas. Vaikka se on Baltian maista pienin, se on kuitenkin alueeltaan suurempi kuin Hollanti tai vaikkapa Sveitsi tai Tanska, mutta geopoliittiselta asemaltaan samanvertainen niiden kanssa.

Valloittajat ovat vyöryneet Viron yli. Sellainen on ollut Viron kohtalo. Suuremmat ovat käyttäneet sitä valtapolitiikkansa astinlautana. Matkalla menestykseen.

Mutta suurten romahdettua pieni Viro on aina noussut romukasan keskeltä eloon ja kukoistukseen.

Saksalaiset, ruotsalaiset, venäläiset, jopa tanskalaiset ovat käyttäneet Viroa kauppatavarana.

Suomalaisille Viro on ollut herkkä lapsi, joka herättää tunteita. Ehkä se johtuu kielisukulaisuudesta. Viroa on helpompi ymmärtää kuin venäjää tai ruotsia.

Saksalaisille ja venäläisille Viro on ollut vaikea pala. Tai ehkä oikeampaa on sanoa, että Saksa ja Venäjä ovat olleet Virolle paha pala. Uhka. Vihollinen. Toinen.

Kylmä sota, neuvostovalta, oli Virolle viimeisin kova koettelemus. Hengenvaarallinen.

Silloin katseet, toiveet, kääntyivät vanhaan isäntään, Ruotsiin, joka tarjosi turvapaikan virolaisille pakolaisille.

Sieltä löytyi myös välittömäsi tukea ja turvaa silloin, kun kahleet murtuivat.

Toomas Hendrik Ilveksen vanhemmat olivat virolaisia pakolaisia, jotka pakenivat Virosta vuonna 1944 Neuvostoliiton miehitettyä maan. Perhe menetti 81-hehtaarisen tilansa, jota heidän sukunsa oli asuttanut jo vuodesta 1763 lähtien. Toomas Hendrik syntyi tapaninpäivänä 1953 Tukholmassa, jonne hänen vanhempansa olivat ensin päätyneet. Myöhemmin perhe muutti New York Cityyn Yhdysvaltoihin. Ilves varttui nuoruutensa New Jerseyssä. Hän suoritti psykologian kandidaatin tutkinnon Columbian yliopistossa vuonna 1976 ja opiskeli psykologian maisteriksi Pennsylvanian yliopistossa vuonna 1978. Vuosina 1984–1993 Ilves työskenteli Radio Free Europen toimittajana Saksassa, jossa hänen tehtävänsä oli tutkia ja analysoida Baltian maiden tapahtumia. Ilves palasi Viroon vuonna 1993 maan itsenäistyttyä Neuvostoliiton hajottua.

Kaikki tietävät nyt, että Viro on sotilasliitto Naton ja Euroopan Unionin jäsen. Tässä järjestyksessä. Se on Virolle turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Ainutlaatuinen. Koska avustava käsivarsi ulottuu Atlantin taakse saakka. Vain sillä on todellista merkitystä Virolle.

Onhan se niinkin.

Mutta aina Viro on joutunut katsomaan uutta isäntäänsä suoraan silmiin. Mikä aikomus? Mikä ajatus?

Sitä sen ei pitäisi nytkään unohtaa.